Oulun hyötyruuan Prikka kiertoon -toiminta jatkuu – tavoitteena jakaa yhä enemmän ruokaa ja panostaa osallisuuteen

Prikkakeskus sijaitsee Oulun Kaukovainiolla, mutta tavoitteena on kehittämisen laajeneminen koko Oulun alueelle sekä lähikuntiin.

Prikka kiertoon -hanke on rakentanut viimeisen kahden vuoden aikana Ouluun keskitetyn hyötyruuan logistiikan toimintamallin. Prikkakeskuksen kautta kulkee viikoittain noin 10 000 kg ruokaa yhteensä 43 ruoka-aputoimijalle, jotka jakavat ne eteenpäin noin 3000 henkilölle ruoka-avuksi.

Vuoden 2025 loppuun saakka kestävä uusi hanke pohjaa kerättyihin oppeihin, sekä laajenee Oulun ympäryskuntiin ja kehittää uusia osallisuuden muotoja.

Synnyttää myös uusia työpaikkoja

Prikka kiertoon -hankkeen näkyvin tulos on hyötyruuan logistiikkakeskus, Prikkakeskus, jonka ansiosta kaikki lahjoitettu ruoka hyötykäytetään, eikä toiminnassa synny biojätettä. Hiukkavaarassa toimintansa aloittanut keskus muutti keväällä Kaukovainiolle. Uudessa Prikkakeskuksessa on mahdollista käsitellä ja valmistaa myös pakkaamatonta ruokaa.

”Prikka kiertoon toiminnan sydän ollut koko ajan Prikkakeskus, joka toimii alustana kaikelle muulle toiminnalle. Ensimmäisen hankkeen tärkein tavoite oli työllistäminen: logistiikkakeskuksen kautta syntyi elintarvike-, logistiikka-alan sekä kiertotalouden työpaikkoja erilaisilla sopimuksilla oululaisille pidempään töitä hakeneille, osatyökykyisille ja nuorille työttömille”, projektipäällikkö Katja McQueen-Winberg hanketta hallinnoivasta Helsingin Diakonissalaitoksen säätiöstä kertoo.

”Hankkeen aikana syntyi jo useita toimivia malleja ja innovaatioita, joita on hyvä lähteä vahvistamaan: meillä on esimerkiksi hienosti toimiva logistiikkakeskus, jossa sovelletaan ihan omaa monimuotoista vapaaehtoistoiminnan mallia, käytetään omia arviointityökaluja ja kerättävän tiedon mallia”, McQueen-Winberg kertoo.

Eri alojen yhteistyötä

Kun hanke päättyy, Prikkakeskus on vakiinnuttanut toimintansa ja Oulussa on pysyvä hyötyruuan logistiikkakeskus.

”Prikka kiertoon on ollut ja tulee jatkossakin olemaan ennen kaikkea yhteistyöhanke. Hankkeessa on viisi vahvaa toteuttajaorganisaatiota, mutta sen lisäksi teemme päivittäistä yhteistyötä muun muassa ruuan lahjoittajien, ruoka-aputoimijoiden ja työllisyyden yhteistyöverkostojen kanssa. Myös oppilaitosyhteistyö tiivistyy edelleen”,  McQueen-Winberg kertoo.

Osallisuus on tärkeä osa hankkeen kaikkea toimintaa. Siihen panostetaan esimerkiksi ryhmätoiminnan avulla, ruoka-aputoiminnan yhteisöllisyyttä kehittämällä sekä entistä laajemmin avun tarvitsijoita kohtaamalla. Avuntarvitsijoiden yhdenvertaisuutta edistetään esimerkiksi panostamalla kielelliseen saavutettavuuteen ja erilaisten ihmisten yhdistämiseen vaikkapa tapahtumien kautta.

Työllistymisen tueksi hankkeessa tullaan rakentamaan ihmisille entistä yksilöllisempiä polkuja jatkotyöllistymisen ja koulutuspolkujen tueksi. Osaamista voi tunnistaa opinnollistamisen avulla ja yritysyhteistyötä on tarkoitus tiivistää lahjoittajayrityksiin tehtävillä yhteistyösopimuksilla. Yrityksille ja yhteisöille rakennetaan myös uusia vapaaehtoistoiminnan malleja.

Valtakunnallisesti toimivan Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön lisäksi hankkeen osatoteuttajia ovat Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun evankelisluterilainen seurakuntayhtymä, Oulun Diakonissalaitoksen säätiö ja Oulun kaupunki. Hanke toteutetaan ESR+ -rahoituksella sekä toteuttajien omarahoituksella.