Oulukin varautuu poikkeusoloihin – Ouluhallista tarvittaessa evakuointikeskus

Oulun teatterin Pikisalissa järjestettiin maanantaina 4. huhtikuuta valtuustoseminaari, jonka aiheena oli varautuminen Oulussa. Seminaarin avasi Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen. Hän kertoi saaneensa oululaisilta tiedusteluja esimerkiksi siitä, että mistä löytyy väestönsuoja.

”Virkamiesten ja poliitikkojen tärkein tehtävä on varmistaa turvallinen arki”, hän totesi.

Eri asiantuntijat käsittelivät valmiutta, varautumista, turvallisuutta ja riskienhallintaa seminaarissa aamupäivän aikana. Oulun kaupungin riskienhallintapäällikkö Kari Broström kertoi varautumissuunnittelusta ja siihen liittyneestä harjoittelusta.

”Harjoittelu aivan olennaisesti liittyy tähän varautumiseen. Meillä on Oulun kaupungissa harjoiteltu vuosikausia vähintään joka vuosi”, hän kertoo.

Broströmin mukaan harjoittelun teemana ovat olleet suuronnettomuudet, jotka aiheuttavat häiriötiloja normaalioloihin. Sellaiseen on liittynyt loukkaantuneiden hoidon suunnittelu ja myös väestön evakuoinnin suunnittelu, mikäli on kysymys kemikaalivuodosta. Myös esimerkiksi pitkään sähkökatkokseen täytyy varautua.

”Jos tulee pitkä sähkönjakelun keskeytys, pitää olla valmistautunut siihen, että silloin voi toimia”, hän toteaa.

Ouluun voidaan evakuoida

Eri puolille Oulua on mahdollista perustaa evakuointikeskuksia poikkeustilanteessa. Kari Broströmin mukaan työnjako eri toimijoiden kesken on sellainen, että pelastustoimi evakuoi ja kaupunki ottaa vastaan evakuoidut henkilöt. Kaupunki hankkii myös tietoa henkilöistä. Ouluhalli voi toimia tarvittaessa vastaanottokeskuksena.

Jos jotkin Suomen alueet ovat uhattuja, Oulun kaupungin velvollisuus on ottaa vastaan 52 000 evakuoitua henkilöä siinä tapauksessa. Muut Oulun ympärillä sijaitsevat kunnat voivat tarvittaessa avustaa Oulua. Tilapäismajoitukseen tarkoitettavan konttikylän rakentaminen on myös mahdollista. Jos julkiset tilat eivät riitä evakuoiduille henkilöille, valmiuslaki antaa tarvittaessa myös mahdollisuuden kunnille majoittaa hotelleihin.

Broström muistuttaa myös siitä, että konfliktien, onnettomuuksien, vedenjakelun ja sähkönjakelun häiriöiden lisäksi on uhkakuvana palvelunestohyökkäys. Siinä kohteena ovat kansalaiset ja kunnat.

Huoltovarmuus perustuu elinkeinoelämään

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston johtaja Petteri Koskinen, jonka vastuualueella ovat varautuminen ja pelastustoimi, kertoi huoltovarmuudesta ja Ukrainan kriisin vaikutuksesta valtuustoseminaarissa. Hänen mukaansa elinkeinoelämän osuus huoltovarmuudesta on 80 prosenttia.

”Suomessa on erittäin hyvä ja sopeutuva elinkeinoelämä”, hän toteaa.

Koskinen mainitsi esimerkkinä sen, kuinka hyvin elinkeinoelämä sopeutui koronapandemiaan. Elintarvikehuollossa hän pitää positiivisena sitä, että kotimaisuusaste on 80 prosenttia. Sähköntuotannon osalta Koskisen mukaan on hyvä tilanne Suomessa, koska Olkiluoto 3 on aloittanut toimintansa.

Ukrainan kriisillä on ollut vaikutuksia osaan elinkeinoelämästä. Raakaöljystä merkittävä osuus tuodaan Venäjältä, muta Neste Oyj on pyrkinyt korvaamaan tuontia. Suomessa riippuvuus venäläisestä maakaasusta alhaisempi kuin Keski-Euroopassa. Vienti ja tuonti kuitenkin tapahtuvat 80-prosenttisesti meritse. Siksi on Koskisen mukaan tärkeää, että liikennöinti onnistuu Itämerellä.

Oulun väestönsuojatilanne hyvä

Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen kertoi myös ukrainalaisten sotapakolaisten maahantulosta valtuustoseminaarissa. Vastaanottokeskuksessa on 230 ukrainalaista Oulussa ja yksityismajoituksessa on 130 ukrainalaista. Ylilääkäri Anneli Vesa-Kurtti ja tartuntatautilääkäri Jarkko Huusko kertoivat koronapandemiatilanteesta. Lopuksi apulaispoliisipäällikkö Arto Karnaranta käytti puheenvuoron poliisin edustajana ja riskienhallintapäällikkö Tomi Honkakunnas käytti puheenvuoron pelastuslaitoksen edustajana.

Honkakunnassa kertoi esimerkiksi väestönsuojien tilanteesta Oulussa. Oulussa on kaikkiaan noin 2700 suojaa, mikä tarkoittaa suojapaikkoja 251 000 henkilölle. Se on hänen mukaansa hyvä tilanne, jos verrataan Oulun väestön määrää. Oulussa on yleisiä väestönsuojia 14 kohteessa. Pysäköintialue Kivisydän on viimeisin yleinen väestönsuoja, joka on rakennettu. Väestönsuojat ovat suurissa rakennuksissa, mutta niitä ei ole pientaloalueilla. Honkakunnan mukaan pientalon asukkaan tulee hakeutua lähimpään yleiseen väestönsuojaan.