Oulu tarvitsee luovaa pöhinää
Ilmakitarafestivaalit ovat perinteisesti tuoneet Ouluun hyvää pöhinää ja nostaneet oululaista kulttuuria maailmankartalle. Kuvassa viime vuoden voittaja Rob “The Marquis” Messel. Kuva: Lehtikuva/Eeva Riihelä
Ohjelmajohtaja Samu Forsblom on iloinen jatkoonpääsystä.
”Hyvä työ palkitaan. Meillä Oulussa on tehty pisimpään työtä hankehakemuksen eteen, yhdessä tämän alueen toimijoiden ja tekijöiden kanssa.”
Kansainvälinen valitsijaraati on pitkin matkaa korostanut, että valittavalla kaupungilla täytyy olla aito tarve saada kulttuuripääkaupungin titteli itselleen.
”Kyllä Oululla on aito tarve päästä kulttuuripääkaupungiksi. Meillä on paljon vahvuuksia, jotka ovat hyvin pitkälti olleet kauppaan ja teknologiaan liittyviä. Kaupungit tarvitsevat nyt pehmeämpää vetovoimaa pysyäkseen elinvoimaisina. Tarvitaan tapahtumia, yhteisöllisyyttä ja ihmisten välistä vuoropuhelua. Juuri näitä asioita kulttuuripääkaupunkinimitys voi tuoda.”
Uusiutuminen käy Oululta luontevasti, ja hullusti
Kulttuuri ja sen rinnalla monenlainen ”luova pöhinä” voisi Forsblomin mukaan olla Oulun seuraava juttu.
”Uusiutuminen kuuluu Oulun vahvuuksiin, olemmehan muuntuneet tervakaupungista ICT-kaupungiksi. Luovuus ja tietynlainen hulluuskin on meille luontevaa, kun ajatellaan vaikkapa ilmakitaransoiton MM-kisoja, Polar Bear Pitchingiä ja Mieskuoro Huutajia.”
Kulttuuripääkaupunki Oulu olisi Forsblomin mukaan eurooppalaisempi, nykyistä avoimempi, luovempi ja sellainen, jossa olisi paljon luovia kaupunkitiloja, joissa kokea taidetta, kulttuuria ja tapahtumia.
Pohjoinen sijainti on Oulun etu
Koronakevät toi hankkeen valmisteluun omat haasteensa, mutta toisaalta se myös hiukan yllättäen helpotti kansainvälistä yhteistyötä.
”Kun verkkomahdollisuudet löydettiin, olimme jopa tiiviimmin yhteistyössä kansainvälisesti, kun matkustuskustannuksia ei tarvinnut miettiä”, hankejohtaja Piia Rantala-Korhonen sanoo.
Hän toivoo koronakevään tuoneen ajattelemisen aihetta myös siinä mielessä, että moni huomasi kulttuurin tärkeyden, kun sitä ei yhtäkkiä juuri ollutkaan.
”Kulttuurin poistuminen mahdollisuuksien kirjosta oli aika hätkähdyttävää.”
Hankejohtaja näkee Oulun kilpailuetuna pohjoisen sijainnin.
”Pohjoinen on suhteellisen eksoottinen asia Euroopassa.”
Vaikuttaisi suotuisasti myös nuorison luovaan työllistymiseen
Forsblom muistuttaa, että kulttuuripääkaupunkihanke on investointi.
”Aiemmat kulttuuripääkaupunkinimitykset ovat osoittaneet, että sijoitetut eurot tulevat moninkertaisina takaisin aluetaloudellisina vaikutuksina, taloudellisena aktiviteettina, matkailuna ja luovien alojen menestymisenä. Pitää myös muistaa, että kaupunkisuunnittelu on pitkäjänteistä työtä. Jos Oulu ei pysty tekemään isoja liikkuja koko pohjoisen alueen elinvoimaisuuden säilyttämisessä, ei sitä kukaan muukaan tee.”
Oulu 2026 -hanke katsoo elvyttävällä silmällä myös Oulun rajua nuorisotyöttömyyttä.
”Luovat alat tarjoavat nuorille paljon työmahdollisuuksia. Nykyiselläänhän tilanne on se, että Ouluun saadaan kyllä opiskelijoita, mutta 29–35-vuotiaiden segmentissä olemme muuttotappiokunta”, Forsblom sanoo.