Oulu lähtee hyvistä asetelmista haastaviin investointivuosiin
Konsernijohtaja Ari Alatossava ja talous- ja rahoitusjohtaja Marja Kariniemi näkevät, että Oulun taloudellinen tilanne on sote-uudistuksen jälkeenkin varsin hyvä. Kuvat: Sanna Krook & Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun kaupunki suunnittelee tekevänsä lähivuosina huomattavia investointeja kaupungin infrastruktuuriin ja elinvoimaan. Kaupungin konsernijohtaja Ari Alatossavan ja talous- ja rahoitusjohtaja Marja Kariniemen mukaan keskeiset tunnusluvut ennakoivat edelleen Oululle hyvää tulevaisuutta, mutta maailmantalouden taantuman riskitkin on hyvä pitää mielessä, kun kaupungin velka kasvaa investointien myötä.
Oulun kaupunginjohtaja Seppo Määttä julkaisi syyskuussa talousarvio- ja toimintasuunnitelmaehdotuksensa, jossa esitetään seuraaville kolmelle vuodelle kaikkiaan noin 650 miljoonan euron edestä investointeja muun muassa kaupunki-infran kehittämiseen, sivistys-, kulttuuri- ja liikuntapalveluiden vahvistamiseen sekä matkailuvetovoiman parantamiseen. Samalla kaupungin velkasumma kasvaa huomattavasti.
Talousarvioesitys on parhaillaan kaupunginhallituksen käsittelyssä ja etenee joulukuussa kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi.
Valtuustossa näkemykset kaupungin taloudellisesta tilanteesta ovat viime aikoina jakautuneet niin, että salin vasemmalla laidalla on muistutettu kaupungin verrattain hyvästä taloudellisesta tilanteesta ja oikealla laidalla varoiteltu tulevien investointien ja velan tuomasta vastuusta ja riskeistä.
Konsernijohtaja Ari Alatossava teki syyslomaviikolla etätöitä Lapissa, talous- ja rahoitusjohtaja Marja Kariniemi Ympäristötalolla. Kuva: Pasi Rytinki
Kuinka tilanteen näkevät kaupungin johtavat viranhaltijat, konsernijohtaja Ari Alatossava ja talous- ja rahoitusjohtaja Marja Kariniemi?
”Jos katsotaan tunnuslukuja, niin kyllä meillä tällä hetkellä menee ymmärrykseni mukaan ihan hyvin, millä tahansa mittarilla mitattuna”, Alatossava sanoo ja painottaa sanoja tällä hetkellä.
”Kun katsotaan eteenpäin, siellähän on vähän sumuista eikä merimerkkejä kauhean paljon näy. Valtion velkaantuminen ja siihen liittyen hyvinvointialueiden käynnistämisen ongelmat heijastuvat myös kuntatalouteen. Tällä hetkellä ne heijastuvat valtionosuuksien leikkauksien kautta”, Alatossava sanoo.
Sote-siirtymäaika pian ohi
Kariniemi toteaa, että Oulun kaupungilla on nyt vahva tase, kiitos edellisten ylijäämävuosien.
”Se on hyvä puskuri, kun nyt näyttää siltä, että tulos notkahtaa muutamaksi vuodeksi ja alijäämää on edessä”, Kariniemi sanoo. Ensi vuoden tuloksen arvioidaan kääntyvän alijäämäiseksi arviolta 34 miljoonan euron verran.
Kariniemi muistuttaa, että tänä vuonna on eletty vielä siirtymäaikaa sote-uudistuksen jälkeen, kun verotuloissa on alkuvuodesta ollut niin sanotusti häntää joulukuulta 2022, jonka kunnallisvero perittiin vielä vanhalla prosentilla. Ensi vuodesta alkaen sote-uudistuksen vaikutus kuntatalouteen alkaa näkyä täydellä teholla, ja kaupungin verorahoituksen arvioidaan pienenevän vajaalla 26 miljoonalla eurolla tähän vuoteen verrattuna.
”Kyllä tässä täytyy olla herkkänä ja varpaisillaan ja tehdä mahdollisimman hyvin kaikki ne asiat, mihin itse pystymme vaikuttamaan”, Kariniemi toteaa.
Luottamusta tulevaan antaa se, että kunnallisverokertymä on viime vuosina tavannut yllättää positiivisesti. Tälle vuodellekin kunnallisverotuloa on kertymässä noin 17 miljoonaa euroa enemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa ennakoitiin.
Sote-uudistuksen myötä kaupungilta pienenivät sekä tulot että menot. Valtakunnallisesti vertailtuna Oulu ei kuulu sen paremmin suurimpiin voittajiin kuin häviäjiinkään, kun tarkastellaan sote-uudistuksen vaikutuksia suurimpien kuntien talouteen esimerkiksi valtionosuuksien kautta.
”Ei nyt ihan plus-miinus-nolla, mutta ei kauas heitäkään”, Alatossava kiteyttää vaikutuksen.
Hallittua väestönkasvua
Alatossava toteaa, että kaupungin tulevaisuuden kannalta on olennaista pitää verotulokehitys positiivisena, vaikka euromääräinen kertymä onkin pienempi kuin ennen. Hän muistuttaa, että keskeiset indikaattorit, kuten verotulot, muuttoliike ja työllisyysaste, osoittavat Oulussa pääosin hyvään suuntaan, joten synkkyyteen ei ole syytä vaipua.
”Toki nyt ollaan jonkinasteisessa taantumassa ja rakennusalan lamassa, joka näkyy lomautuksina. Suhdanteen vaihteluhan on kuitenkin taloudessa ihan normaalia.”
Oulussa suhdanteidenkaan vaikutus ei välttämättä ole yhtä suurta kuin vaikkapa pääkaupunkiseudulla.
”Oulussa on paljon esimerkiksi teknologiateollisuutta, joka on ainakin toistaiseksi ollut tavallaan aika suhdannevapaata. Korona-aika oli hyvä esimerkki. Meillä verotulot eivät juuri notkahtaneet, mutta pääkaupunkiseudulla, joka elää palveluista paljon enemmän kuin me, tuli isoja vaikeuksia, kun palvelusektorin työttömyys kasvoi”, Alatossava huomauttaa.
Hän sanoo, että huomio kannattaa kiinnittää etenkin väestönkehitykseen, jota kautta tulee uusia veronmaksajia, mutta myös kustannuksia. Oulussa muuttovoitto on huomattavaa, mutta ei hallitsematonta.
”Jos Oulun väestönkehitys jatkuu 1–1,5 prosentin kasvulla, se on talouden ja palveluiden näkökulmasta suhteellisen hyvin hallittavaa. Espoossa kaupungin väkimäärä lisääntyy 8000 henkilöllä vuodessa, ja se on niin valtava määrä, että sillä täytyy olla jo taloudellisiakin vaikutuksia aika lujasti.”
Poikkeuksellinen investointijakso
Oulun tulevien vuosien investoinneissa monia on huolestuttanut etenkin kaupungin velan huomattava kasvu nykyisestä, Suomen muihin kärkikaupunkeihin rinnastettuna melko maltillisesta tasosta. Toimintasuunnitelman mukaan kaupungin velka kasvaa nykyisestä noin 600 miljoonasta eurosta vuoteen 2026 mennessä noin 966 miljoonaan euroon.
Alatossava huomauttaa, että tulevat vuodet ovat poikkeuksellisia vuosia, ja investointien määrään vaikuttavat muun muassa Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuoden ja asuntomessujen 2025 kaltaiset suuret projektit – paljon isoja hankkeita osuu päällekkäin. Parhaillaan laitetaan kuntoon esimerkiksi pääkirjastoa, valmistellaan Luupin uuden päärakennuksen rakentamista ja edistetään elinvoimainvestointeja, kuten monitoimiareenaa.
Jatkuvasti näin suuriin investointisummiin ei ole varaa.
”On ihan totta, että investointitaso on nyt aivan liian korkea, mutta siihen on nyt tietyt perusteet ja syyt olemassa. 5–10 vuoden aikajänteellä meidän on saatava se alemmaksi”, Alatossava sanoo.
Konsernijohtaja Ari Alatossava uskoo, että Ouluun saadaan myös yksityistä investointirahaa, kunhan inflaatio ja korot hieman asettuvat. Kuva: Sanna Krook / arkisto
Kestävämpi investointitaso on Alatossavan ja Kariniemen arvioiden mukaan jossain 50 ja 100 miljoonan euron välissä vuodessa, hieman toteutuvan katteenkin mukaan vaihdellen. On syytä muistaa, että jo olemassa olevaa infrastruktuuria ylläpitäviin investointeihin kuluu kymmeniä miljoonia euroja vuodessa, vaikka julkinen huomio kiinnittyy usein näyttäviin, uusiin elinvoimainvestointeihin.
Toisaalta investointeja on tarkasteltava pitkällä aikajänteellä, ohi suhdanteiden.
”Kun rakennetaan koulu, kyllä se rakennetaan vuosikymmeniksi. Sama kaupungintalon kunnostuksen kanssa – toiveissa on, että seuraava iso peruskorjaus on joskus 30–40 vuoden päästä”, Alatossava toteaa.
Korkojen laskua odotetaan
Osa kaupungin kärkihankkeista edellyttää huomattavia yksityisiä investointeja, ja Alatossava myöntää, että niiden hankkiminen tässä maailmantilanteessa ei ole helppoa. Konsernijohtajan alaisuudessa hankejohtaja Karri Oikarisen johdolla toimiva uusi hankeyksikkö taistelee tätä vastaan, mutta tilannetta on tarkasteltava pitemmällä aikajänteellä.
”Eihän maailma lopu tähän vuoteen eikä ensi vuoteen. Maailmassa on rahaa, ja sitä on tännekin kyllä tulossa, kunhan inflaatio- ja korkotaso vähän asettuu”, Alatossava vakuuttaa.
Talous- ja rahoitusjohtaja Marja Kariniemi muistuttaa, että korkojen nousu vaikuttaa tuntuvasti myös kaupungin talouteen. Kuva: Pasi Rytinki
Kariniemi sanoo, että kaupungin velkataakan kasvusta on jossain määrin syytäkin olla huolissaan juuri korkotason nousun takia. Miinus- ja nollakorkojen aika on ohi, ja se näkyy kaupungin budjetissa vastaavalla tavalla kuin kotitalouksienkin menoissa, ja kaupunginkin on huolehdittava luottokelpoisuudestaan.
”Meidän suunnitelmiimme korkojen vaikutus on laskettu kolmen prosentin korolla. Toivotaan, että ensi kesään mennessä, kun lainaa ehkä seuraavan kerran otamme, korot ovat laskeneet. Tällä hetkellä ekonomistit ennustavat, että normaali korkotaso asettuu 2–3 prosentin välille, mutta vielä se ei näy”, Kariniemi toteaa.
”Investointeja varten meidän on otettava lainaa, mutta suunnitelmia tehdessä pitää luonnollisesti koko ajan arvioida lainanhoitokykyä.”
Kiinteistöomaisuutta voidaan vielä myydä
Oulun kaupungin tulevan velan määrään vaikuttaa sekin, minkä verran kaupunki pystyy realisoimaan omaisuuttaan. Viimevuotinen sote-kiinteistöjen myynti toi kaupungin kassaan 166 miljoonaan potin, jolla on tehty ylimääräisiä lainanlyhennyksiä. Puolet summasta on varattu tuleviin investointeihin.
Konsernijohtaja Ari Alatossava kertoo, että Oulun kiinteistöomaisuudesta on tehty nyt laaja kartoitus, joka mukaan kaupungilla on edelleen kymmeniä rakennuksia, joita se ei enää omaan käyttöön tarvitse.
”Siellä on muun muassa pelastuslaitoksen paloasemarakennuksia ja sotekiinteistöjä, joilla me emme tee enää yhtään mitään. On paljon kohteita, jotka ovat hyvässä kunnossa, ja myös paljon kohteita, jotka eivät ole hyvässä kunnossa”, Alatossava sanoo, ja mainitsee esimerkkinä jälkimmäisestä Oulunsalon terveysaseman, jonka lakkauttamista sote-keskuksena Pohde nyt suunnittelee.
On paljon kohteita, jotka ovat hyvässä kunnossa, ja myös paljon kohteita, jotka eivät ole hyvässä kunnossa.
Alatossava myöntää, että näinä maailmanaikoina kiinteistöjen myynti ei välttämättä ole helppoa eikä ajoituksellisesti järkevääkään, mutta ainakin periaatepäätöksiä tulevaisuuden varalle voidaan tehdä. Ratkaisut mahdollisista myynneistä tehdään normaalin poliittisen päätöksentekoprosessin mukaisesti.
”Jotakinhan niille (rakennuksille) pitää tehdä. Pitää selvittää, löytyykö niille jotain uutta käyttöä meidän oman toimintamme kautta, tai löytyykö ulkopuolisia käyttäjiä. Meillä on onneksi kiinteistöjä myös sellaisilla alueilla, että jos meillä tai Pohteella ei ole niille käyttöä, uskomme, että yksityisiä ostajia löytyy. Eli käytännössä kiinteistöt puretaan niin sanotusti kiinteistöjalostukseen.”
Kaupungilla on myös yli 80 miljoonan euron verran sijoitusvarallisuutta, mutta talous- ja rahoitusjohtaja Marja Kariniemen mukaan sitä ei ole nyt tarkoitus nostaa käytettäväksi, koska sijoitukset täyttävät nykyisellään maltilliset tuotto-odotukset hyvin ja tarjoavat turvaa pahemman päivän varalle.
Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä ja kaupunginjohtaja Seppo Määttä kutsuvat oululaiset mukaan keskusteluun kaupungin investoinneista. Ensimmäiset Mirjan ja Sepon virtuaaliporinat pidetään tiistaina 31.10. kello 18 alkaen. Niihin voi osallistua Facebook-livessä Oulun kaupungin Facebook-sivuilla.