Oulu kehittyy tapahtumakaupunkina – kulisseihin saatiin merkittävä vahvistus Qstockista
Sandy Kantola tuo mukanaan Qstockista laajat verkostot sekä pitkän kokemuksen tapahtumanjärjestäjänä. Jari Leviäkankaan mukaan esimiehen pitää aina valita itseään fiksummat alaiset. Kuvat: Sanna Krook
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Ouluhallin käytävillä pyörii messujen järjestelyväkeä. Monet heistä ovat jo oululaiselle Sandy Kantolalle tuttuja, vaikka kaupungin palkkalistoilla tapahtuma-aluepalveluiden tapahtumakoordinaattorina hän aloitti vasta pari viikkoa sitten.
”Itsekin hämmästyin, kuinka laajat verkostot tapahtumakentällä minulla jo on. Tunnen esimerkiksi kaikki ohjelmatoimistot, palveluntuottajat ja tekniikkatoimittajat”, Kantola kertoo.
Tapahtumajärjestäjä Qstock Oy:ssä viimeisimmäksi promoottorina ja tuotantopäällikkönä toiminut Kantola ehti olla Oulun suurimman vuosittaisen musiikkifestivaalin järjestelyissä mukana enemmän tai vähemmän 18 vuoden ajan.
”Ekan kerran menin Qstockiin vapaaehtoistyöntekijänä 2004. Sen jälkeen järjestelin asiat aina niin, että pääsin tekemään sitä tapahtumaa. Noin viimeiset kahdeksan vuotta tein Qstockia kokoaikaisesti.”
Halu kehittyä ja mennä ammatillisesti eteenpäin houkutteli hakemaan kaupungille töihin, kun kiinnostava paikka avautui. Kunnallinen työnantaja vaikutti turvalliselta pitkällä tähtäimellä, ja tehtävänkuva laajalta ja monipuoliselta.
”Leikkikenttä niin sanotusti laajeni.”
Merkittävä, mutta ei näkyvä
Oulun kaupungin tapahtuma-aluepalveluiden tehtävänä on mahdollistaa kaupungin hallinnoimille tapahtumapaikoille ja -alueille mahdollisimman sujuvat tapahtumat järjestäjän näkökulmasta. Tiimin työ on merkittävää, vaikka se ei itsessään näy ulospäin.
”Me olemme taustaorganisaatio, joka mahdollistaa tapahtumia tässä kaupungissa. Hyvin harvoin itse osallistumme tapahtumien tuottamiseen. Päätehtävänä on vuokrata tapahtuma-alueita ja -paikkoja ja auttaa tapahtumanjärjestäjiä suoriutumaan tehtävässään mahdollisimman hyvin. Koordinoimme myös esimerkiksi, ettei kaupungissa olisi kahta samanlaista tapahtumaa yhtä aikaa”, kertoo tapahtuma-aluepalveluiden päällikkö Jari Leviäkangas.
Oulun kaupungin hallinnoimista tapahtumapaikoista merkittävimpiä ovat Ouluhalli, Oulun Musiikkikeskus, Kuusisaaren tapahtumapuisto ja Hupisaarten teatteri. Lisäksi valikoimasta löytyvät myös Raksilan jäähalli, Raatin stadion sekä muita pienempiä tärkeitä tapahtumapaikkoja.
”Muutamista muista paikoista käydään myös parhaillaan neuvotteluita”, Leviäkangas sanoo.
Tahti kiihtyy 2026 kohti
Koronavuosien aikana Kuusisaaressa nurmi on saanut kasvaa, kun tapahtumia siellä ja monissa muissa paikoissa on jäänyt pitämättä. Nyt tahti on kiihtymään päin. Pelkästään Ouluhallilla tulee olemaan ennen kesälomaa vielä esimerkiksi Pohjoinen Teollisuus -messut, Katri Helenan konsertti sekä Vectorama-verkkopelitapahtuma. Rakentajamessut on juuri pidetty.
Oulun valinta Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026 ei ainakaan tule hiljentämään tapahtumien tahtia kaupungissamme – eikä myöskään tapahtumatiimin työmäärää.
”Kun ajatellaan vuotta 2026, niin käytännössä aika lailla kaikki isot tapahtumat tulee meidän alueiden kautta pyörimään. Siinä tulee olemaan aika kova vuosi. Ja tahti tosiaan kiihtyy, mitä lähemmäksi mennään” kertoo Leviäkangas.
Leviäkankaan mukaan useissa muissa suurissa suomalaiskaupungeissa, kuten Kuopiossa, Jyväskylässä, Lahdessa tai Tampereella, tapahtuma-aluepalveluita vastaavia palveluita pyörittää usein toistakymmentä henkilöä. Omassa tiimissään itsensä mukaan lukien Leviäkankaalla on nyt kolmen henkilötyövuoden verran työpanosta.
”Painotan kuitenkin, että meillä ei koskaan määrä ratkaise vaan laatu”, Leviäkangas lohkaisee.
Tapahtumakoordinaattorin myötä myös kehittämistä on luvassa, jotta Ouluun saadaan jatkossa entistä enemmän ja entistä parempia tapahtumia.
”Meillä on johdon vahva tuki toiminnassa ja tapahtumien merkitys on ymmärretty nykyään kaupunkiorganisaatiossa erittäin hyvin. Meillä on sillä tavalla hyvä tilanne tehdä töitä”, Leviäkangas kiittelee.
