Oulu haluaa olla omaleimainen, tunnettu ja kansainvälisesti verkottunut tapahtumien kaupunki
Qstockin kaltaiset suurtapahtumat ovat taloudellisestikin erittäin merkittäviä kaupungille, mutta myös pienemmät tapahtumat tuovat tarvittavaa pitovoimaa. Kuvassa tunnelmia vuoden 2021 Qstockista. Kuva: Vesa Ranta
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Erilaiset tapahtumat ovat kaupunkien elinvoimalle entistä tärkeämpiä. Oulun kaupunki haluaa tiivistää yhteistyötä alan eri toimijoiden kanssa, jotta Oulu on mahdollisimman tapahtumaystävällinen ja sitä kautta pito- ja vetovoimainen kaupunki.
Oulun kaupungin tällä viikolla julkaisemaa Tapahtumaystävällinen Oulu 2030 -suunnitelmaa esiteltiin torstaina tapahtumajärjestäjille ja viranomaisille heidän vuotuisessa tapaamisessaan.
Tapahtumaystävällinen Oulu 2030 -suunnitelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä tapahtuma-alan osaamistason kasvattamiseen, sidosryhmien välisen yhteistyön edistämiseen sekä tuki- ja neuvontapalveluiden kehittämiseen. Tavoitteena on myös lisätä Oulun tunnettuutta tapahtumakaupunkina. Kaupungin tapahtumayksikkö on tehnyt suunnitelman yhteistyössä tapahtumajärjestäjien sekä kaupungin eri toimialojen ja yksiköiden sekä muiden sidosryhmien kanssa.
Suunnitelman kokoamisesta vastasi tapahtumayksikön tuottaja Janita Jämsén.
Kaupungin tapahtumapäällikkö Jarkko Halusen ja tuottaja Janita Jämsénin tavoitteena on, että tapahtuma-alan merkitys tunnistetaan kaupungissa entistä paremmin ja sen kehittämisen tarpeisiin pystytään vastaamaan. Kuva: Pasi Rytinki
Kaupungin tapahtumapäällikkö Jarkko Halusen mukaan suunnitelmaa lähdettiin tekemään noin vuosi sitten etenkin kulttuuripääkaupunkivuotta 2026 silmällä pitäen, vaikka suunnitelma tähtää myös pitemmälle tulevaisuuteen. Oulussa järjestettiin viime vuonna tapahtumayksikön datan mukaan noin 3000 erilaista tapahtumaa, ja Oulu2026-vuosi tuo jopa parituhatta uutta tapahtumaa nykyisten lisäksi.
”Kaiken A ja O on se, että viime aikoina on huomattu erilaisten tutkimusten kautta jo se, että tapahtumat ovat kaupungille entistä tärkeämpiä. Ne ovat pikkuhiljaa ohittamassa ja osittain ohittaneetkin jo kaupalliset palvelut keskustan vetovoimatekijänä. Se vaatii kaupungilta uudenlaista toimintakulttuuria, tukea ja ymmärrystä tapahtumatoiminnan mahdollistamiseksi”, Halunen sanoo.
Halusen mukaan tapahtumamäärän kasvaessa nykyiset resurssit ja prosessit eivät ole riittävän joustavia ja dynaamisia, ja siksi suunnitelmassa on pyritty löytämään yhteisiä suuntaviivoja ja avaamaan pullonkauloja, jotta asiat toimivat kaikkien kannalta paremmin. Yhtenä konkreettisena toimena on juuri rekrytoitu suunnittelija, joka toimii tapahtumapalvelujen ja kaupunkiympäristöpalvelujen yhteisenä työntekijänä ja kehittää muun muassa pientapahtumien luvitusta järjestäjille sujuvammiksi.
Vaikuttava toimiala
Halunen huomauttaa, että tapahtumat ymmärretään usein suppeasti esimerkiksi kulttuuri- ja urheilutapahtumiksi. Tapahtumien kirjo on kuitenkin valtava, poliittisista ja uskonnollisista tapahtumista liiketapahtumiin ja erilaisiin virkistystapahtumiin, ja myös kokoluokka vaihtelee järjestäytymättömistä pientapahtumista suuriin festivaaleihin. Viimevuotisten tietojen mukaan tapahtuma-ala työllistää lähes 200 000 ihmistä ja tuottaa noin 1,2 prosenttia bruttokansantuotteesta.
”Täytyy muistaa, että tapahtumateollisuus on aika vaikuttava toimiala, vaikka sitä ei tällä hetkellä tunnistetakaan toimialaluokituksessa”, Halunen sanoo.
Oulussa kuten muissakin kaupungeissa tapahtumat tuovat paitsi tuloja ja työpaikkoja, myös paljon kaivattua pito- ja vetovoimaa. Pitovoimaa tuottavat etenkin paikalliset viikoittaiset tapahtumat, esimerkiksi taidenäyttelyt ja urheilutapahtumat, jotka luovat kaupunkeihin merkityksellisyyttä, yhteisöllisyyttä ja elävyyttä. Vetovoimaa taas tuottavat pistemäiset suurtapahtumat, kuten festivaalit, jotka rakentavat kaupungin brändiä ja ovat myös talousvaikutuksiltaan huomattavia, koska suuri osa kävijöistä tulee kaupungin ulkopuolelta.
”Kaikkia erilaisia tapahtumia tarvitaan, ja siinä välimaastossa onkin monia vaikutukseltaan erilaisia tapahtumia. Jotta Ouluun saadaan lisää pito- ja vetovoimaa, meidän täytyy kehittää tätä koko kenttää”, Halunen sanoo.
Omaleimaisuutta tarvitaan
Yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa valmisteltu Tapahtumaystävällinen Oulu 2030 -suunnitelma hyväksyttiin alkuvuodesta kaupungin johtoryhmässä, ja Halusen mukaan kaupungilla on vahva tahtotila edistää suunnitelman mukaisia toimia.
Suunnitelman keskeisenä tavoitteena on rakentaa Oulusta valtakunnallisesti tunnettu ja kansainvälisesti verkottunut tapahtumakaupunki, jossa on pohjoisen energiasta ammentavia, vastuullisesti toteutettuja ja omaleimaisia tapahtumia ympäri vuoden.
”Tässä on jokainen sana aika tarkkaan mietitty. Omaleimaisuus on asia, johon kiinnittäisin erityisesti huomiota. Olemme monestakin syystä, mutta etenkin sijainnista johtuen sellainen kaupunki, että meidän täytyy pystyä kehittämään omalaatuisia ja omaleimaisia tapahtumia, jotta meidät tunnistetaan ja jotta meillä on jonkinlaista persoonaa muiden tapahtumakaupunkien joukossa”, Halunen sanoo.
Yhteistyö on avainasemassa
Tapahtumaystävällinen Oulu 2030 -suunnitelmassa on monia konkreettisia toimia, joilla kaupungin tapahtumia pyritään viemään eteenpäin. Suunnitelman koonneen tuottaja Janita Jämsénin mukaan sen linjaukset ja toimenpide-esitykset on kehitetty tapahtumajärjestäjiltä ja muilta sidosryhmiltä kerätyn aineiston pohjalta.
Yksi tärkeimmistä asioista on tiedon lisääminen. Tarkoituksena on muun muassa perustaa alan toimijoiden yhteinen verkosto ja sille tarvittavat alatiimit. Kaupungin tapahtumayksikössä toimiva kehittämispäällikkö välittää viestiä alatiimien välillä ja auttaa tarvittavien prosessien kehittämisessä ja mallien luomisessa.
”Vaikka meillä on jo nyt tosi hyvää yhteistyötä eri toimijoiden kesken, meillä on edelleen eri sektoreiden välillä rajoja, jotka vaikeuttavat toimintaa”, Halunen sanoo ja lisää, että tiimimäisessä toimintamallissa asioita pystytään käsittelemään kokonaisuuksina eikä vain yhden organisaation näkökulmasta.
Tapahtumallisuus aiotaan tuoda myös kiinteämmin osaksi kaupunkisuunnittelua. Tavoitteena on esimerkiksi ottaa käyttöön matalan kynnyksen tapahtumatiloja ympäri Oulua esimerkiksi kirjastoissa, kouluissa ja muissa tiloissa. Palveluverkkoselvityksellä kartoitetaan tietoja ja kokemuksia tilojen sijainnista, käyttöasteesta ja hinnasta ja kehitetään niitä vastaamaan paremmin tapahtumajärjestäjien tarpeita, kestävyysperiaatteet huomioiden.
Aktiivista tapahtumahankintaa
Tapahtumien järjestämistä ohjaavat lupaprosessit ja niitä ohjaavat asiakirjat sekä järjestelmät pyritään selkiyttämään. Tavoitteena on keventää lupaprosessia pientapahtumille ja valmistella ”urbaanit jokaisenoikeudet”, eli oikeudet käyttää kaupunkitilaa luovalla tavalla. Myös suuremmat tapahtumat huomioidaan: uusia hankitaan, vanhoja kehitetään ja palvelupolkuja sekä tukitarpeita kartoitetaan.
”Tapahtumahankinta on asia, josta kaikki varteenotettavat tapahtumakaupungit puhuvat, mutta harva sen eteen tekee asioita. Oulussakin tähän mennessä oikeastaan vain Oulu Convention Bureau (OCB) on ollut ainoa, jolla on ollut selkeästi tehtävä tähän liittyen, eli erilaisten kongressien ja kokousten hakeminen ja auttaminen Ouluun. Tämä malli pitää saada muuhunkin toimintaan, esimerkiksi jos on haussa suuria urheilutapahtumia, järjestöjen kokoontumisia tai muita isoja tapahtumia. Näissä pitää olla aktiivisempi”, Halunen painottaa.