Osykin Vilma Tietäväinen kevään uusi ylioppilas – valkolakista on ihanaa riemuita ilman kuutta ällääkin
"Huippulukiossa on, maineesta huolimatta, sijaa monentasoisille ihmisille", sanoo kevään uusi ylioppilas Vilma Tietäväinen.
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion abiturientti Vilma Tietäväinen on yksi kymmenistä tuhansista abiturienteista, jotka saivat tietää pääsevänsä tänä keväänä ylioppilaaksi.
Tietäväinen kuvailee tuntemuksiaan tulosten julkaisemisen jälkeen vapautuneeksi, vaikkei valmistuminen suurena yllätyksenä tulekaan. Hän ei omien sanojensa mukaan ole koskaan ollut tavoitteellinen opiskelija vaan on pyrkinyt keskittymään itselleen mieluisiin aineisiin ja olemaan luottavainen sen suhteen, että saa niistä hyviä arvosanoja.
Mieluisat aineet sujuivat parhaiten
Tietäväinen kirjoitti ylioppilaskokeissa kuusi ainetta ja päättötodistuksessa arvosanat vaihtelevat aina B:sta L:ään. Laudaturit, eli ylimmät mahdolliset arvosanat, Tietäväinen sai äidinkielestä ja elämänkatsomustiedosta. Heikoimman arvosanan hän sai pitkästä matematiikasta.
Tulevaa ylioppilasta ei jää harmittamaan, ettei päättötodistuksesta löydy niitä kuuluisaa ”kuutta ällää”.
”Itselleni ei kauheasti ollut edes tavoitteena ne ällät. Ne tulivat niistä aineista, missä olen vahva. Minulle tärkeintä on ensisijaisesti ollut kursseista ja kokeista läpi pääseminen”, Tietäväinen kertoo.
Muita mieluisia aineita tuoreelle ylioppilaalle ovat historia ja yhteiskuntaoppi. Tietäväinen kirjoitti kyseiset aineet M:n arvoisesti. Myös taideaineet ovat olleet mieluisia, ja niitä pääsee ilmaisutaidonlukioksikin kutsutussa Osyk:issa opiskelemaan runsaasti. Vaikeimpia aineita olivat matematiikka, jonka Tietäväinen opiskeli kuitenkin pitkänä, sekä ruotsin kieli.
Koulu tukee erilaisia opiskelijoita
Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio tunnetaan kovatasoisena lukiona, jonne on vaikeaa päästä sisälle. Tietäväinen ei omien sanojensa mukaan ole kuitenkaan ottanut lukio-opinnoista hirveästi paineita, sillä maineestaan huolimatta lukiossa on sijaa monentasoisille ihmisille.
Tietäväisen mukaan opiskelijat hajaantuvat lukion sisällä sen mukaan, millainen asenne heillä on opintoja kohtaan. Tämä näkyy myös hänen omassa kaveripiirissään ja hän pitääkin sitä yhtenä syynä sille, miksi paineita opiskelusta ei juurikaan päässyt syntymään. Kiitosta saavat myöskin opettajat, jotka jaksoivat kannustaa opiskelijoita huolimatta siitä, oliko kyseessä kympin oppilas vai ei.
Lukion alkuvaiheessa opiskelijat pääsevät suunnittelemaan opintojensa etenemistä ja mitä lukion jälkeen olisi tarkoitus tehdä. Abivuoden aikana Tietäväinen kävi lukuisia kertoja juttelemassa opinto-ohjaajansa kanssa liittyen tulevaisuuteensa.
”Nyt olen ymmärtänyt, ettei kaikkia suunnitelmia tulevaisuuden varalle tarvitse olla vielä tehtynä.”
Matematiikan arvostus ihmetyttää
Koko lukion aikana matematiikka ei ole Tietäväiselle ollut mieluinen aine, mutta silti hän suoriutui siinä aina viime vuoteen saakka hyvin. Etäopintojen aikana Tietäväinen uupui, mikä vaikutti myös matematiikassa suoriutumiseen, kun useampi opintojakso suoritettiin etänä. Hän otti tuolloin tavoitteeksi päästä kaikista kursseista läpi. Jaksaminen ei riittänyt sen enempään
Nykyään matematiikan arvosanalla on monissa opiskelupaikkoihin pääsemisessä suuri merkitys. Tietäväinen haki yhteishaussa aloille, jotka eivät ole matematiikkapainotteisia, mutta silti arvosana otetaan valinnoissa huomioon. Tämä tuntuu hänen mielestään hieman oudolta ja hän kokeekin matematiikan saavan liikaa painoarvoa opiskelijavalinnoissa.
Tietäväinen on tulevaisuuden suhteen avoin. Hän on hakenut Tampereelle opiskelemaan yhteiskuntatutkimusta, muttei ole varma sisäänpääsystään. Mikäli ovet eivät tänä vuonna avaudu, aikoo hän tehdä välivuoden ajan töitä.
”Myös matematiikan kokeen korottaminen on yksi vaihtoehto. Silloin pääsisin suoraan todistuksella sisään”, Tietäväinen nauraa.
Keväisin ylioppilaskokeiden tulosten julkistamisen aikoihin näkyvyyttä saavat yleensä ne kaikista menestyneimmät ylioppilaat. Tietäväinen pitää hyvänä asiana sitä, että nämä henkilöt saavat suuresta työmäärästään tunnustusta. Hän kuitenkin painottaa, että on olemassa monen tasoisia opiskelijoita.
”Ennemminkin pitäisi juhlia sitä, että ylipäänsä päästään ylioppilaiksi. Sekin on jo itsessään saavutus, johon kaikki eivät pysty.”