”On siirryttävä työttömyyden hoidosta työllisyyden edistämiseen”
Business Oulun johtaja Juha Ala-Mursula ja työllisyysjohtaja Mari Rautiainen kävivät maanantaina kertomassa kaupunginvaltuustolle työllisyystilanteesta ja TE-uudistuksesta. Kuva: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Työllisyyspalvelut kuntien vastuulle siirtänyt TE-uudistus on ensimmäisen kuukauden perusteella lähtenyt hyvin käyntiin. Työllisyysjohtaja Mari Rautiainen korosti Oulun kaupunginvaltuustolle, että uudistus vaatii ajattelutavan ja painopisteen muutosta, jotta virta pitkäaikaistyöttömyyteen saadaan katkaistua.
”TE-uudistus on iso uudistus, ja se on lähtenyt käyntiin paremmin kuin pelättiin”, kertoi Business Oulun johtaja Juha Ala-Mursula Oulun kaupunginvaltuuston infossa maanantaina.
Työllisyyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyi vuoden vaihteessa valtiolta kunnille, ja varsinkin siirtymäajasta ennakoitiin tulevan vaikea. Oulun alueella Oulu on vastuukuntana 11 kunnan työllisyysalueella.
Työllisyysjohtaja Mari Rautiainen oli Ala-Mursulan kanssa samaa mieltä ensimmäisen kuukauden onnistumisesta, mutta totesi, että paljon työtä on vielä tehtävänä.
Rautiainen korosti, että uudistuksen ”pihvinä” on siirtyä työttömyyden hoidosta työllisyyden edistämiseen. Tätä varten on Rautiaisen mukaan tehty valtava valmistelutyö, jossa on uudistettu kaikki prosesseista, organisaatiosta, toimintatavoista, tavoitteista ja mittareista lähtien.
”Kunnassa olevien työpaikkojen laatu ja määrä on erittäin ratkaisevassa asemassa siihen nähden, miten työnhakijat pääsevät töihin”, Rautiainen sanoi.
Työllisyysjohtaja muistutti valtuutettuja siitä, että kestävin säästö saadaan aikaan sillä, jos päästään pienentämään työttömyysturvasta maksettavaa kuntaosuutta. Kunnat maksavat nyt osuutta kaikista työttömyysturvan muodoista sadan työttömyyspäivän jälkeen, eikä Rautiaisen sanoin ”tempputyöllistämistä” esimerkiksi palkkatukijaksoilla voi entiseen malliin tehdä, vaan työnhakijoita on saatava työllistymään avoimille työmarkkinoille.
”Tälle vuodelle on arvioitu, että Oulun kaupunki maksaa työttömyysturvan kuntaosuutta 35 miljoonaa euroa. Se on aika iso luku.”
Painopisteen muutos
Oulussa on tällä hetkellä vajaat 23 000 työnhakijaa, joista työttömiksi työnhakijoiksi lasketaan noin 15 000. 100–600 päivää työttöminä olleita hakijoita tuosta joukosta on noin 4 800 ja yli tuhat päivää työttöminä olleita yli 4 500.
Rautiaisen mukaan työllisyyden hoidon painopiste on jo rahoitussyistä siirrettävä pitkäaikaistyöttömyydestä siihen, miten virta pitkäaikaistyöttömyyteen saadaan katkaistua. Työttömyyden pitkittyessä työmarkkinoille takaisin ponnistaminen käy usein entistä vaikeammaksi, ja Rautiainen huomautti, että myös työnantajat voivat olla siinä suhteessa kranttuja.
”Tämä uudistus ja painopisteen muutos ei tarkoita sitä, että lakkauttaisimme pitkäaikaistyöttömien palvelut, ei suinkaan, mutta se ei ole enää ainoa ryhmä, josta voimme jatkossa puhua, vaan meidän pitää miettiä, miten saadaan se virta tulpattua, ettei pitkäaikaistyöttömyyteen valu enää enempää asiakkaita.”
Kohtaaminen tärkeää
Rautiainen totesi, että tavoitteet ovat vaativia: asiakkaita pitää saada töihin, heidän osaamistaan on kehitettävä työmarkkinoiden tarpeista lähtien, heidän todellinen työkykynsä on tunnistettava ja sitä on mahdollisuuksien mukaan edistettävä ja heidät on tarvittaessa saatettava oikealle etuudelle.
Keinojakin on. Tiivis yhteistyö elinkeinopalvelujen, työnantajapalvelujen ja työllisyyspalveluiden sekä muiden yhteistyökumppaneiden kuten oppilaitosten kanssa on olennaista. Rautiainen korosti etenkin asiakkaiden henkilökohtaista kohtaamista, jota tekevät omavalmentajat, työhönvalmentajat ja työkykykoordinaattorit. Heidän tehtävänään on oppia tuntemaan asiakkaansa ja saada ymmärrys heidän kokonaistilanteestaan ja työkyvystään ja lähteä edistämään tilannetta siitä lähtien.
Juha Ala-Mursula lisäsi, että jatkossa kunnallisessa edunvalvonnassa olisi tärkeää edistää sitä, että ihmiset saataisiin ohjattua oikealle etuudelle.
”Tällä hetkellä työttömyysturva on ensisijainen sosiaalietuus, mihin ihmisiä ajetaan, vaikka heidän työkykynsä olisi käytännössä nolla. Silloin se on tavallaan pois valtion piikistä ja menee kuntien piikkiin”, Ala-Mursula sanoi.
Rautiaisen mukaan yksi tulppa on työnhakijan aktivointisuunnitelma, joka aiheuttaa hänen mukaansa paljon palveluita ruuhkauttavaa paperityötä. Nykyisen lainsäädännön mukaan aktivointisuunnitelmasta voidaan luopua vain työssäoloehdon täyttyessä, ja Rautiainen toivoikin, että lakia kevennettäisiin niin, että aktivointisuunnitelmia tehtäisiin vain niille työnhakijoille, joille siitä on aidosti hyötyä.
Rautiainen muistutti, että työllisyyden edistäminen on koko kaupungin yhteinen asia. Sitä auttavat esimerkiksi teollisuuden investoinnit Oulussa ja työssäkäyntiä tukeva infrastruktuuri, kuten toimiva varhaiskasvatusjärjestelmä, mutta viime kädessä työpaikat ovat työttömyyden ainoa lääke.
”On hyvä punnita sitä, maksammeko me elinvoimaa ja työllisyyttä edistävistä toimista – vai maksammeko siitä, että emme ole niitä tehneet”, Rautiainen evästi valtuutettuja.
Tuiran saunan ja Starin kaavamuutokset hyväksyttiin
- Kaupunginvaltuuston maanantain kokouksessa hyväksyttiin muun muassa kaksi kaavamuutosta Tuirassa: Oulun Rantasaunaseuran ajaman Tuiran yleisen saunan kaava sekä elokuvateatteri Starin laajennussuunnitelmiin liittyvä kaava.
- Myös Oulun kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma suunnittelukaudelle 2025–35 hyväksyttiin, samoin takaus Oulun Pyrinnön hakemille Kalevan kisoille vuodeksi 2028.
- Kokouksessa pidettiin hiljainen hetki hiljattain edesmenneille vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Mauno Murtoniemelle ja vihreiden paikallisvaikuttaja Terttu Kuuselalle.
- Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jarmo J. Husso ja kaupunginjohtaja Ari Alatossava kukittivat juuri tiede- ja kulttuuriministerinä aloittaneen valtuutettu Mari-Leena Talvitien (kok.).
