Oikutteleva sää on jälleen tuonut haasteita Oulun seudun maataloustuottajille

ProAgria Oulun kasvituotannon asiantuntijan Marika Sohlon mukaan sään vaihtelut ovat vaikeuttaneet maataloustuottajien työtä Oulun seudulla tänä vuonna. Alkukautena oli runsaita sateita, mitä seurasivat kesän helleviikot, jolloin ei satanut ollenkaan. Hellejaksoa seurasivat jälleen sateet.

”Kasvukauden sää on tarjonnut ääriolosuhteita märkyydestä kuivuuteen. Parhaiten ovat menestyneet pellot, joiden vesitalous, kasvukunto ja rakenne ovat kunnossa”, hän kertoo.

Marika Sohlo kertoo edelleen, viljasato jäi vaihtelevan sään takia keskimääräistä alhaisemmaksi, mutta säilörehu- ja kuivaheinäsadot olivat hyviä tänä vuonna. Hänen mukaansa helteellä toinen sato jäi hyvin pieneksi, mutta kuivaheinät saatiin kuivana korjattua. Perunasato on ollut Oulun seudulla keskimääräinen tänä vuonna, mutta siinä on ollut vaihtelua.

”Perunasato on tänä vuonna keskimääräinen. Vaihtelua esiintyy paljon perunaerien välillä. Kuivuuden takia joihinkin eriin on tullut perunarupea. Kuivuus on osalla lohkoista vaikuttanut alentavasti mukulalukumäärään, jonka seurauksena perunoista on saattanut tulla isokokoisempia tai kokojakaumasta on tullut hyvin vaihteleva”, Sohlo kertoo.

Myös MTK-Ouluseudun puheenjohtaja Tarja Lamberg kertoo, että kevään runsaat sateet ja niitä seurannut kuivuus olivat haasteita maataloustuottajille.

”Ja kun piti päästä puimaan, alkoi satamaan. Se taas heikentää viljan laatua”, hän toteaa.

MTK-Ouluseudun alueen maatilojen päätuotantosuunta on maidontuotanto ja kasvinviljely. Yhdistyksen jäsenillä on peltoa rekisterissä yhteensä 6 655 hehtaaria ja metsää 12 373 hehtaaria.

Maatilojen lukumäärä on vähentynyt

MTK-Ouluseudulla on 637 jäsentä nykyisin ja jäsentilojen lukumäärä on 209. Koko Pohjois-Pohjanmaan alueella oli 3 968 maatalous- ja puutarhayritystä vuonna 2020. Maatilojen lukumäärä vähenee yleisesti.

”Kyllähän tilat vähenee koko ajan. Ja kun miettii syitä, niin heikko kannattavuus on varmasti suurin syy. Eihän näillä maidon, lihan ja viljan hinnoilla makseta tuotantopanosten nousua”, Tarja Lamberg kertoo.

Hän mukaansa maatalouden haasteina ovat apulannan hinnan nousu ja se, että maidon hinta ei nouse. Voimassa olevien tuotantosopimusten mukaan maidon tuotantoa rajoitetaan. Tämä ei innosta nuoria maatilojen sukupolvenvaihdoksiin, koska toimintaa ei voi laajentaa.

”Ensi talvi on jo todella tiukkaa tiloilla selvitä hengissä. Pelkään, että lopettajia tulee lisää. Ja yksi asia, jota pelkään, on yrittäjien henkinen jaksaminen, koska rahat ovat vähissä ja jatkuva syyttäminen maataloutta alkaa syömään ihmistä. Koska mehän se ruoka kuitenkin tuotetaan ja uskon, että ilman ruokaa ei kukaan selviä hengissä”, Lamberg kertoo.

MTK-Ouluseutu kuuluu MTK Pohjois-Suomi -yhdistykseen, MTK Pohjois-Suomen liittoon, joka kuuluu edelleen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliittoon. Koko Suomessa oli 45 630 maatilaa vuonna 2020. Maatilojen lukumäärä väheni koko maassa noin 1 197 tilan verran edellisestä vuodesta.

Perunannostolomalla ei lomailtu

Suomen kouluissa on syysloma yleensä lokakuun aikana. Syysloma on ollut alun perin perunannostoloma, joka otettiin käyttöön maaseutukunnissa 1940-luvulla. Maataloudella oli suuri merkitys Suomessa tuolloin, sillä maa- ja metsätalousväestöä oli yli puolitoista miljoonaa vielä vuonna 1950.

Perunannostoloma ei ollut lomailua koululaisille maaseudulla, koska he auttoivat silloin vanhempiaan maatilojen töissä. Perunannostoloma tunnettiin myös kaupunkien kouluissa. Kaupunkilaiset, joilla ei ollut omia viljelyksiä, matkustivat silloin auttamaan maaseudulla asuvia sukulaisiaan.

Nykyinen syyslomakäytäntö alkoi vuonna 1971, kun kouluissa siirryttiin kuusipäiväisestä työviikosta viisipäiväiseen työviikkoon. Kesäloma lyheni samalla muutamalla viikolla, joten lukuvuoden alku siirtyi syyskuusta elokuuhun. Koulujen syyslomat on porrastettu. Koulujen syysloma on Oulussa viikolla 43 syyslukukaudella 2021.