Nyt poristaan pormestarimallista – juttusarja politiikan puheenaiheista jatkuu

Tiedustelimme seuraavaa: 

Oulussa suunnitellaan otettavaksi käyttöön pormestarimalli vuonna 2025. Jos näin käy, millainen mallin pitäisi olla eli kuinka monta apulaispormestaria tarvittaisiin? Miten muuten luonnehtisit pormestarimallia Oulussa: miten se pitäisi järjestää ja mitä mieltä olet sen tarpeellisuudesta?

Ja näin vastattiin:

Juha Huikari, keskusta. Kuva: Juha Sarkkinen

Pormestari on tarpeellinen poliittisen vastuun vuoksi. Kaleva kirjoitti vuonna 2006, että ehdottamani pormestarimalli sai rukkaset, mutta monesti hyvien ideoiden pitää antaa kypsyä. Perusteet ovat edelleen samat kuin vuosia sitten: poliittinen vastuu ja demokratia. Meidän tulee seurata Tampereen-, Helsingin- ja Turun-mallia.

Sami Pikkuaho, kokoomus. Kuva: Matias Koivukangas

Pormestarimallissa on puolensa. Oulun edunvalvontaa se parantaisi. Ovet avautuvat vahvalle poliittiselle vaikuttajalle helpommin eri suuntiin ja lisää Oulun vaikutusmahdollisuuksia. Toisaalta se keskittää valtaa ja kuntavaalien muuttuminen pormestarivaaleiksi personoituu kunkin puolueen pormestariehdokkaaseen.

Jos Oulu valitsee pormestarimallin, se ei saa lisätä hallinnon kuluja. Toimialajohtajien määrää ei voi lisätä, nimikkeet voivat muuttua.

Mikko Raudaskoski, vasemmistoliitto. Kuva: Arto Havana

Pormestarimalli ei ole jatkuvuuden kannalta mielekäs, koska pormestarin toimikausi kestäisi vain neljä vuotta ja olisi katkolla kuntavaalien yhteydessä.

Pormestaria ei välttämättä valittaisi suurimpia äänimääriä saaneiden joukosta vaan suurimman puolueen valtuutetuista, joiden henkilökohtaiset äänimäärät saattaisivat olla merkittävästi pienempiä kuin eniten ääniä saaneiden. Äänestäjät pettyisivät, kun eniten ääniä saaneet henkilöt sivuutettaisiin pormestaria valittaessa.

Latekoe Lawson Hellu, vihreät. Kuva: Studio Ollila

Pormestarimalli on ollut pitkään vihreiden valtakunnallinen tavoite, mutta sitä tulee vielä harkita, onko sen aika Oulussa vuonna 2025 vai vähän myöhemmin.

Pormestarimallissa vaaleilla valitut pormestari ja apulaispormestarit kantavat poliittista vastuuta, heidän kautensa ovat vaalikauden mittaisia.

Apulaispormestareita voisi olla kolme, jotka toimivat keskeisten lautakuntien puheenjohtajina kuten esimerkiksi Tampereella. Pormestari ja apulaispormestarit johtavat muun muassa talousarvion valmistelua mikä lisää poliittisten päättäjien valtaa, mutta toisaalta myös vastuuta.

Nyt poliittiset päättäjät pääsevät osallistumaan talousarvioprosessiin vasta siinä vaiheessa, kun kaupunginjohtaja tekee valmiin esityksensä.

Tuija Pohjola, SDP. Kuva: Sanna Krook

Pormestarimalli on käytössä monissa suurissa kaupungeissa. Oulussa asia on ajankohtainen aikaisintaan vuonna 2025. Sitä ennen on tutkittava tarkkaan ne hyödyt ja haitat, joita pormestarimalli tuo.

Sote-uudistus muuttaa kunnan tehtäviä, roolia ja asemaa ja vaikuttaa myös muun muassa rahoitukseen. Kaupungin elinvoima-, sivistys- ja hyvinvointirooli sekä kaupunkilaisten osallisuuden rooli korostuvat tilanteessa, jossa kaupungin vuosibudjetti puolittuu. Nämä muutokset on otettava huomioon, kun suunnittelemme uutta johtamisjärjestelmää muuttuvassa toimintaympäristössä. Hätiköidysti malliin ei pidä siirtyä.

Juha Vuorio, perussuomalaiset. Kuva: Vuorion kotiarkisto

Parasta olisi, jos ei olisi varsinaisia apulaispormestareita vaan mietittäisiin varahenkilöjärjestelmä jotenkin muuten. Kaupungin hallinnossa on hiljattain yhdessä luottamushenkilöjohdon kanssa kehitetty ylintä johtoa vastaamaan pormestarimallin käyttöönottoa. Tuo malli sopii samalla hyvin myös nykyiseen duaalimalliin, jossa on kaupunginjohtaja käytössä.

En itse eikä valtuustoryhmässämme nähdä pormestarimallia tarpeellisena. Ongelmina voi todeta sen, että käytännössä 20 – 25 prosentin kannatuksella oleva suurin puolue pystyy määräämään pormestarin henkilön.

Lisäksi kuntavaalit tultaisiin käymään pormestarin henkilön ympärillä, jolloin muut 700 ehdokasta ja muut asiat jäävät entistä taaemmalle. Tämä vaikka kuntavaaleilla ja pormestarin valinnalla ei ole mitään suoraa juridista yhteyttä.

Edelleen varsinaisen henkilön ominaisuuksiin sisältyy enemmän riskejä kuin nykyisessä kaupunginjohtajamallissa on.