Nyt on Oulun aika – kaupunginjohtaja esittää 650 miljoonan euron investointeja seuraaville kolmelle vuodelle
Kaupunginjohtaja Seppo Määttä luonnehti talousarvio- ja toimintasuunnitelmaansa investointivetoiseksi: huomio on Oulun tulevaisuudessa ja kilpailukyvyssä. Kuva: Sari Karhu / arkisto
Oulun kaupunginjohtaja Seppo Määttä on työryhmänsä kanssa valmistellut kaupungin ensi vuoden talousarviota ja tulevien vuosien toimintasuunnitelmaa tilanteessa, jossa yleiset talousnäkymät ovat olleet heikot. Toisaalta Oulun kaupungilla on ollut taloudellista selkänojaa muun muassa viimevuotisesta sote-kiinteistöjen myynnistä, eikä Oulun ole tänä ja viime vuonna tarvinnut ottaa lisää velkaa.
Tilanne on muuttumassa ensi vuonna, jolloin laina- ja korkomenot kasvavat. Kaupunginjohtajan budjettiesityksessä on varattu vuosille 2024–26 peräti 650 miljoonan investoinnit muun muassa kaupunki-infran kehittämiseen, sivistys-, kulttuuri- ja liikuntapalveluiden vahvistamiseen sekä matkailuvetovoiman parantamiseen. Investointien rahoittamiseen tarvitaan uutta pitkäaikaista lainaa, mutta veroprosentit ovat säilymässä lähes ennallaan.
”Oulu ei liity siihen joukkoon, jossa investointeja ei tehdä lainkaan”, Määttä totesi vaikeisiin suhdannenäkymiin viitaten.
”Jos me emme kasva ja kehity, emme pysty hirveästi myöskään kilpailemaan yrityksistä – emmekä välttämättä kuntalaisistakaan, jotka mielellään haluaisivat tulla tänne asumaan.”
Vuoden 2024 talousarvio ja vuosien 2025–26 suunnitelma esiteltiin teemalla ”Nyt on Oulun aika”. Poikkeuksellisen mittavilla investoinneilla pyritään turvaamaan kaupungin elinvoimaa pitkälle tulevaisuuteen, jotta Oulu pysyy Suomen tällä hetkellä viidenneksi suurimpana kaupunkina vähintään muiden kärkikaupunkien vauhdissa.
”Pidämme varmasti kaikki tärkeänä sitä, että Oulun kaupunki kasvaa ja kehittyy. Jos me emme kasva ja kehity, emme pysty hirveästi myöskään kilpailemaan yrityksistä – emmekä välttämättä kuntalaisistakaan, jotka mielellään haluaisivat tulla tänne asumaan. Nämä ovat elinvoimainvestointeja tulevaisuuteen”, Määttä korosti.
Alijäämävuosia edessä
Kaupungin ensi vuoden talous kääntyy alijäämäiseksi arviolta 34 miljoonan euron verran. Tähän vaikuttaa viime vuodenvaihteessa tehty hyvinvointialueuudistus, joka puolitti kuntien verorahoituksen ja vaikuttaa siihen vielä lähivuosina. Oulun kaupungin verorahoitus heikkenee ensi vuonna tähän vuoteen verrattuna noin 25,8 miljoonaa euroa.
Myös vuonna 2025 talouden arvioidaan jäämään alijäämäiseksi noin 12 miljoonan euron verran, mutta verotulojen ennakoidaan kääntyvän nousuun vuodesta 2025 lähtien ja kääntävän kaupungin tuloksen positiiviseksi jälleen vuonna 2026.
Tuloveroprosentti on kaupunginjohtajan esityksessä 7,90. Se on pyöristetty nykyisestä 7,86 prosentista verohallinnon ohjeen mukaisesti lähimpään kymmenykseen, minkä on laskettu tuovan kaupungille parin miljoonan euron verran lisää rahaa. Kiinteistöveroprosentit pysyvät ennallaan.
Työttömyysaste on noussut Oulussa noin prosenttiyksikön verran viime vuodesta. Oulussa työttömyys on 13,8 prosenttia, kun koko Suomen työttömyysaste on 10,3 prosenttia. Kaupunki valmistautuu vuonna 2025 tapahtuvaan TE-uudistukseen, jossa työllisyys- ja elinkeinopalvelut siirtyvät kuntien vastuulle. Tämä vaikuttaa sekä kaupungin toimintamenoihin että valtionosuuksiin.
Mittavia investointeja
Kaupungin nettolainanotto ensi vuonna on arviolta 140,7 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan lainakanta kasvaa noin 743 miljoonaan euroon. Kaupunki pyrkii kuitenkin samalla tarkastelemaan omaisuuttaan, ja mahdollisilla myyntituloilla voidaan mahdollisesti vähentää tarvittavan lainan määrää.
Vuoden 2024 osalta nettoinvestointien määrä on 231,2 miljoonaa euroa. Ensi vuonna investointeihin voidaan vielä käyttää viimevuotisia sote-kiinteistöjen myynnistä saatuja varoja noin 40 miljoonan euron verran.
Kaupungin omista ensi vuoden rakennusinvestoinneista suurimmat ovat Jääkärinkankaan (15 miljoonaa euroa) ja Tuiran (13,5 miljoonaa euroa) monitoimitalot. Jääkärinkankaalle sijoitetaan vuosina 2024–26 yhteensä 43,4 miljoonaa euroa ja Tuiraan vuosina 2024–25 yhteensä 21,5 miljoonaa euroa.
Seuraavan kolmen vuoden jänteellä yksi mittavimmista rakennusinvestoinneista on uusi museo- ja tiedekeskus Tietomaan yhteydessä, mihin varataan vuosina 2024–26 yhteensä 26 miljoonaa euroa.
Rakennusinvestointien listalla on myös vesiliikuntakeskus Raksilaan sekä lukuisia muita rakennus- ja perusparannustöitä muun muassa kouluissa. Asemakeskushankkeesta Määttä sanoi, että ”potilas voi hyvin” ja hanke voi liikahtaa pian eteenpäin. Ensi vuoden aikana valmistuvia kohteita ovat esimerkiksi kaupungintalon peruskorjaus, Linnanmaan uusi uimahalli ja Maikkulan koulun peruskorjaus.
Yritysmyönteisyyttä parannetaan
Tulevaisuuden merkittäviä kaupunki-investointeja ovat suurelta osin yksityisellä rahalla mutta kaupungin tuella toteutettavat projektit kuten Raksilan monitoimiareena, Heinäpään jalkapallostadion ja Terwa Tower. Nokialla, Stora Ensolla ja Junnikkalan sahalla on jo omat suurinvestointinsa käynnissä, ja niillä on huomattava merkitys myös kaupungin taloudelle ja elinvoimalle.
”Yhteensä yksityisiä investointeja on menossa noin 1,7 miljardin euron edestä”, Määttä totesi.
Yksi kaupungin keskeisistä strategisista tavoitteista on Oulun nostaminen Suomen yritysmyönteisimmäksi kansainväliseksi kasvukeskukseksi. Myös Määttä korosti tavoitteen tärkeyttä – sen myötä pyritään luomaan vähintään 2000 työpaikkaa vuodessa.
”Me tulemme tarvitsemaan Ouluun sekä pk-yrityksiä että yli miljardin liikevaihtoa tekeviä yrityksiä, Suomesta ja myös Suomen ulkopuolelta”, Määttä totesi.
Kaupunkikuvallisesti Oulua kehitetään kahdesta näkökulmasta. Merellisen Oulun teemalla tehdään investointeja vuoden 2025 asuntomessuille sekä Nallikariin, Pikisaareen, Virpiniemeen ja Oulujoen suistoon. Urbaanin Oulun teemaan kuuluvat asemakeskus, monitoimiareena, Raksilan vesiliikuntakeskus, museo- ja tiedekeskus sekä torialueen kehittäminen.
Kaupunki pyrkii panostamaan myös kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, vaikka varsinaiset sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivätkin hyvinvointialue Pohteen vastuulle viime vuodenvaihteessa. Hyvinvointisuunnitelman toimenpiteisiin on tarkoitus suunnata 1,5 miljoonan euron lisärahoitus, ja kuntalaisten esittämiä ideoita toteuttavan osallistuvan budjetoinnin rahasumma nostetaan nykyisestä 70 000 eurosta 240 000 euroon.
Valtuusto päättää joulukuussa
Kaupunginjohtajan talousarvioesitystä käsitellään ensin kaupunginhallituksen budjettiriihessä 19.–20. lokakuuta. Kaupunginhallituksen talousarviokäsittelypäivät ovat 7. ja 14. marraskuuta, jonka jälkeen budjettiesitys siirtyy kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi ja lopullisesti hyväksyttäväksi. Kaupunginvaltuuston talousarviokäsittely alkaa 27. marraskuuta, ja valtuusto päättää talousarviosta joulukuun kokouksessaan.
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2024 ja toimintasuunnitelma 2025–26 on kokonaisuudessaan luettavissa Oulun kaupungin sivuilla.