Nokian ja Oulun yhteys säilyy vahvana – uuden älykampuksen peruskivi muurattiin Linnanmaalla
Nokian Oulun yksikön johtaja Jarkko Pyykkönen lahjoitti peruskiven muuraukseen osallistuneille muistoksi muurauslastat. Tilaisuudessa kuultiin myös Teekkaritorvien musiikkia. Kuvat: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Nokian uusiin toimitiloihin tulee tuotekehitys-, toimisto- ja tuotantotiloja, ja niiden on tarkoitus valmistua vuonna 2025, minkä jälkeen Ruskossa työskentelevä henkilöstö siirtyy sinne.
Home of Radio -kampukseksi kutsutun rakennuskokonaisuuden peruskiven muuraus tehtiin perjantaiaamuna arvovaltaisessa seurassa. Paikalla olivat muiden muassa elinkeinoministeri Mika Lintilä, Nokian hallituksen puheenjohtaja Sari Baldauf, Nokian matkapuhelinverkot-liiketoimintaryhmän johtaja ja Suomen maajohtaja Tommi Uitto sekä Oulun kaupungin johtoa kaupunginjohtaja Päivi Laajalan johdolla.
”Tämä on merkittävä päivä Nokialle, Oululle ja koko Suomelle”, hehkutti Nokian Oulun yksikön johtaja Jarkko Pyykkönen peruskivenmuuraustilaisuuden aluksi.
Modernit, muunneltavat tilat
Nokian tontti Linnanmaan-Ritaharjun alueella on noin 91 000 neliömetrin kokoinen, ja toimitiloihin on tulossa pinta-alaa noin 55 000 neliötä.
Nokia aikoo rakennuttaa tiloistaan muuntojoustavat, jolloin ne soveltuvat ”uuden ajan toimistotyöhön”. Kampus koostuu kahdesta osasta. Toimisto-osaan kuuluu kahdeksan kerrosta. Teollisuusosan keskiössä on muuntojoustava halli, jonka halkaisee lasikattoinen sisäkatu. Teollisuus- ja toimisto-osien välissä on ravintolasali.
Nokian mukaan uusi älykampus luo entistä kattavammat mahdollisuudet tutkimukseen, kehitystyöhön ja tuotteiden valmistukseen. Toteutuksessa pyritään hyödyntämään ekologisesti kestäviä luonnonmateriaaleja. Hankkeen rakentaja on YIT ja pääarkkitehti Arkkitehtitoimisto ALA. Rahoituksesta vastaa vastaa LCN Capital Partners, joka vuokraa tilat Nokialle.
Tärkeää työtä tulevaisuuden eteen
Nokian hallituksen puheenjohtaja Sari Baldaufin mukaan Oulun kampuksella tullaan määrittelemään, miltä ihmisten ja organisaatioiden välinen yhteydenpito tulevaisuudessa näyttää, 5G- ja 6G-verkoista ja metaverse-virtuaalimaailmoista hamaan tulevaisuuteen, mutta Baldauf muistutti myös historiasta.
”Oulu on ollut vuosikymmeniä Nokian kehityksen ytimessä. Nykyään Oulun yksikkömme tunnetaan nimellä Home of Radio, ja se on hyvin ansaittu nimi maailman johtavalle radioteknologian kehittäjälle”, Baldauf sanoi.
”Oulu on ollut vuosikymmeniä Nokian kehityksen ytimessä.”
Baldauf huomautti, että maailman ensimmäisestä GSM-puhelusta on kulunut vasta 31 vuotta. Sen jälkeen on otettu huimia teknologisia harppauksia, mutta Baldaufin mukaan Oulussa ja muuallakin riittää vastuullista työtä jatkossakin, sillä digitaalisten ratkaisujen edistäminen on olennaista ilmastonmuutoksen ja muiden globaalien ongelmien torjunnassa.
Nokian matkapuhelinverkot-liiketoimintaryhmän johtaja ja Suomen maajohtaja Tommi Uitto vitsaili juhlavieraille olevansa helpottunut, että tilaisuus järjestettiin lämmitetyssä teltassa: muuten hän olisi joutunut esiintymään kannattamansa Helsingin IFK:n pipossa Oulussa.
Myös Uitto muistutti Nokian ja Oulun historiallisesta yhteydestä. Nokian historia ulottuu aina vuoteen 1865 ja Oulussakin vuoteen 1960, jolloin Pohjolan Kaapeli perustettiin. Kaapeliyhtiöstä tuli vuoden 1967 fuusiossa osa Nokiaa.
”Meillä on täällä koko radiotekniikan kaari tutkimuksesta tuotekehittelyyn ja valmistukseen.”
”Nykyisestä Oulun-yksiköstämme tekee ainutlaatuisen se, että meillä on täällä koko radiotekniikan kaari tutkimuksesta tuotekehittelyyn ja valmistukseen”, Uitto totesi. Nokia on palkannut Oulussa parin viime vuoden aikona satoja työntekijöitä, ja Uiton mukaan lisää osaajia tarvitaan edelleen.
”Palkkaaminen on nykyään kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty”, Uitto sanoi. Hän ihmetteli voimakkain sanoin sitä, että joillain on halua jopa kategorisesti kieltää työperäinen maahanmuutto. Teknologiateollisuuden mukaan Suomeen tarvitaan vuoteen 2030 mennessä 130 000 alan osaajaa.
”Emme yksinkertaisesti selviä, jos emme saa osaavia työntekijöitä Suomen ulkopuolelta”, Uitto korosti.
Uskoa luova investointi
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) totesi Nokian kampusinvestoinnin vahvistavan koko alueen elinvoimaa. Hän kehui Oulun yhteistyötä kaupungin, yritysten ja yliopiston välillä.
”Kuka ihmeessä investoisi uusiin rakennuksiin, kampuksiin tai tehtaisiin, ellei uskoisi parempien aikojen olevan tulossa?” kysyi Lintilä ja totesi, että sekä kansalaiset että yritykset ovat eläneet viime vuosina monista syistä kovia aikoja.
”Erityisesti tällaisina aikoina jokainen uusi investointi on tärkeä ja arvokas viesti siitä, että Suomeen kannattaa investoida ja rakentaa”, sanoi Lintilä.
Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala luonnehti Oulun ja Nokian vuosikymmenten suhdetta symbioottiseksi.
”Oululla on ollut olennainen rooli siinä, että Nokiasta on tullut yksi suurimmista menestystarinoista Suomen teollisuushistoriassa. Toisaalta Nokia on ollut monien vuosien ajan ja monella tavalla avaintekijä Oulun nousulle maailmanlaajuisesti tunnetuksi innovaatio- ja teknologiakaupungiksi”, Laajala sanoi.
”Nokian uusi kampus on tärkein yksityinen investointi, joka kaupungissamme on koskaan nähty.”
Laajala sanoi, että Oulun teknologiamaineessa on muillakin toimijoilla ansionsa, mutta Nokia on ollut ja on edelleen liikkeellepaneva voima, ja kaupunginjohtaja kiittikin lämpimästi Nokiaa työstä Oulun ja koko pohjoisen alueen hyväksi.
”Nokian uusi kampus on tärkein yksityinen investointi, joka kaupungissamme on koskaan nähty”, Laajala sanoi ja totesi, että kaupunki pyrkii jatkossakin tukemaan osaltaan Nokiaa ja teknologista kehitystä: suunnitteilla on esimerkiksi aivan Nokian kampuksen kylkeen kaavailtu Radiopuisto-hanke, jolla edistettäisiin 6G-teknologian tutkimusta, testausta ja käyttöönottoa.