Myllytullin vankilan tontille suunnitteilla matalaa täydennysrakentamista – vankilan tulevaisuus vielä auki

Myllytullin vankilan alueen asemakaavan muutosluonnos on kaupungin yhdyskuntalautakunnan käsittelyssä tiistaina 11. kesäkuuta. Kaavaluonnos on sen jälkeen tulossa nähtäville mielipiteiden esittämistä varten.

Kaavaluonnoksesta ei vielä selviä, mitä itse vankilarakennukselle ja sen tontilla oleville muille, nyt valtion Senaatti-kiinteistöjen omistamille rakennuksille tapahtuu, sillä niiden myynnistä ja tulevasta käyttötarkoituksesta päätetään myöhemmin.

Se kaavaluonnoksesta selviää, että vankilan rakennusten ympärille on tarkoitus rakentaa historialliseen ympäristöön soveltuvaa täydennysrakentamista asumiselle. Täydennysrakentamisen kerrosluku on enimmillään neljästä viiteen ja puoleen kerrokseen, ja asemakaavan muutosalueelle osoitettu rakennusoikeus on yhteensä 25 600 kerrosalaneliömetriä.

Kaikkiaan suunnittelualueelle arvioidaan tulevan 213 asuntoa noin 320 asukkaalle siinä tapauksessa, että vankilarakennukseen ja sen laajennusosaan ei tehdä asuntoja.

”Täydennysrakentamisen korkeus on sovitettu vanhan vankilan päärakennuksen korkeuden mukaiseksi, eli ei olla tekemässä yhtään nykyistä ympäristöä korkeampaa rakentamista. Kaavoituksen näkökulmasta suunnitelmissa on hyvin otettu huomioon kulttuuriympäristön arvot ja alueen luonne”, Oulun kaupungin kaavoitusarkkitehti Jere Klami toteaa.

”Toinen keskeinen asia on, että suunnittelualueen rakennuskanta pääpiirteissään säilyy alueella ja on suojeltua asemakaavassa”, Klami sanoo. Käytännössä alueelta voitaisiin siis purkaa vain vankilarakennukseen uudempi laajennusosa. Myös vankilan muuri aiotaan säilyttää, mutta siihen on mahdollista avata alueen toiminnan kehittämisen edellyttämiä uusia aukkoja.

”Tässä vaiheessa kaavassa ei ole vielä määritelty, mitä vankilan rakennusten tulevaisuuden käyttötarkoitukset olisivat, vaan se on pyritty pitämään se mahdollisimman joustavana”, Klami sanoo.

Vankipaikoista pulaa

Vankilan noin 2,5 hehtaarin alueella on varsinaisen vankilaosan lisäksi kaikkiaan 11 eri aikoina rakennettua rakennusta, jotka ovat valtion kiinteistöyhtiö Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa. Kaupunki on tehnyt kaavoitustyötä tiiviissä yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa, ja ajatuksena on ollut, että kaavaluonnosvaiheen etsitään vankilakiinteistölle uusi omistaja, jolloin jo asemakaavan valmistelussa voidaan ottaa myös vankilarakennuksen tuleva käyttö huomioon.

Vankila on muuttamassa Ruskonselkään rakenteilla olevaan uuteen vankilaan loppuvuonna 2025. Vanhan vankilan myyntiä saattaa kuitenkin viivästyttää vankipaikoista syntynyt pula, jonka on ennakoitu pahenevan lähivuosina.

Senaatti-kiinteistöt tiedottikin tällä viikolla, että vankilan myynnin aikataulu päätetään vasta sitten, kun Rikosseuraamuslaitos on tehnyt arvion tulevista vankipaikkatarpeista eli käytännössä sen, tarvitaanko vanhalle vankilalle jatkoaikaa uuden Ruskonselän vankilan rinnalla.

Hotelli potentiaalisin

Kaavaluonnoksen ohessa on toistakymmentä erilaista taustaselvitystä. Niiden joukossa on Newsec Advisory Finlandin tekemä markkina-analyysi vankilarakennuksen ja alueen muiden rakennusten uudiskäyttömahdollisuuksista.

Kyselytutkimuksen ja haastatteluiden perusteella kohde herättää kiinnostusta paikallisissa toimijoissa keskeisen sijainnin sekä rakennushistoriallisesti merkittävien rakennusten ansiosta. Rakennusyhtiöitä kiinnostaa varsinkin mahdollinen uudisrakennusoikeus, mutta myös vankilarakennukseen löytyi varovaista kysyntää, jonka mukaan kohde nähdään ”haastavana mutta mielenkiintoisena”.

Potentiaalisimpana käyttötarkoituksena nähdään hotelli, mutta myös asunnoiksi muuttamista pidetään mahdollisena, mikäli suojelumääräykset eivät aseta liian tiukkoja vaatimuksia. Vanhojen vankiloiden muuttamisesta hotelliksi on hyviä kokemuksia muualla maassa.

Newsecin markkina-analyysin mukaan vankilan vuonna 1996 rakennetulle laajennusosalle ei ole kysyntää markkinalähtöisesti eikä rakennuksen runko taivu taloudellisesti järkevään käyttötarkoitukseen. Jos laajennusosa purettaisiin, siitä vapautuvalle uudisrakennusoikeudelle löytyisi kysyntää.

Kyselytutkimuksen perusteella alan toimijat pitävät tärkeänä, että asemakaavasta saadaan mahdollisimman joustava ja toimiva.

Kaavaehdotus ensi vuonna

Kaavoitusarkkitehti Jere Klami kertoo, että kaavaluonnoksesta saadut palautteet ja mahdolliset muutostarpeet käydään läpi syksyllä, samalla kun Senaatti-kiinteistöt selvittää edelleen vankilarakennuksen jatkokäyttömahdollisuuksia sekä myynnin aikataulua ja mahdollisia ostajia.

”Ajatuksena on, että kaavaehdotusvaiheessa on jo uusia toimijoita mukana, jolloin voidaan sovittaa yhteen erilaiset tarpeet ja saada siten aikaan vähän tarkempi kaavaehdotus. Kaavaehdotus menee ensi vuoden puolelle joka tapauksessa”, Klami sanoo.