Miten talous kuntoon Oulussa? Politiikan ajankohtainen juttusarja alkaa raha-asioiden ruotimisella.

Esitimme seuraavat kysymykset:

Mitkä ovat teidän ryhmänne lääkkeet Oulun kaupungin talouden tasapainottamiseksi?
Odotus on, että Oulun kaupungin henkilöstökuluista säästetään 10 miljoonaa euroa. Miten tämä säästö toteutetaan? Onko edessä lomautuksia ja irtisanomisia?

Ja näin vastattiin:

Jukka Kolmonen, keskusta:

Perlaconin listan toteuttaminen. Lisäksi käyttöön aluebudjetointi, jolloin lähellä käyttörajapintaa olisi mahdollisuus itse ratkaista miten annetut rahat käytetään. Todennäköisesti irtisanomisiltakaan ei vältytä.

Jarmo Husso, kokoomus:

Valitettavasti ehkä molempia. Ulkoistuksia, liikkeenluovutuksia ja toiminnan tehostamista aluksi ja ikävimmät päätökset keinovalikoiman ääripäässä. Oulun kaupungin koneesta on yksinkertaisesti saatava enemmän irti. Asiaa mutkistaa se, että huolellisen virkamiesvalmistelun jälkeen päättäjillä on edessään napinpainamisen hetki, mutta aikaisemmin on usein valittu pensaaseen piiloutuminen. Nyt tuohon ei ole varaa eikä mahdollisuutta.

On valittavana kaksi polkua:

1) puututaan isoihin numeroihin rakenteellisia muutoksia tekemällä. Isoin menoerä on henkilöstömenot tai
2) aletaan tilkitsemään pieniä puroja ja tästä seuraa raadollinen arvokeskustelu asia kerrallaan, mikä johtaa päätöksien pitkittämiseen ja vastuun siirtoa seuraavalle valtuustolle.

Kuntavaalien läheisyys puoltaa vaihtoehtoa yksi. Vakavaa tautia ei aspiriinilla hoideta ja isot muutokset tarvitsevat järeät työkalut. Poliitikon on valittava ruton ja koleran välillä. Kukaan meistä ei halunnut tulla valituksi syksyn 2020 taloustilanteeseen.

Mikko Raudaskoski, vasemmistoliitto:

17,5 miljoonan euron kertaluontoinen säästötavoite asetettiin siinä tilanteessa, jolloin päätettiin luopua henkilöstön lomautuksista. Ei ole realistista saavuttaa tuota summaa ilman merkittäviä irtisanomisia. Siksi euromäärää on pienennettävä niin paljon, että henkilöstösäästöt voidaan realistisesti toteuttaa henkilöstön luonnollisen poistuman kautta ilman irtisanomisia. Lomautus tai irtisanomistilanteessa Oulun kaupunki joutuisi maksamaan valtiolle takaisin saamansa koronatuet, esimerkiksi sikussa 3,4 miljoonaa euroa.

Janne Hakkarainen, vihreät:

Olemme tyytyväisiä, että laajoja lomautuksia ei toteutettu koronakriisin syvimmän vaiheen aikana tai välittömästi sen jälkeen. Nopeasti toteutetut lomautukset olisivat voineet aiheuttaa ennalta-arvaamattoman syvää vahinkoa, koska niiden vaikutuksia ei olisi ehditty arvioida riittävästi.

Tavoitteemme on, että lomautuksia ei tarvittaisi lainkaan. Jos niiltä ei voi välttyä, edellytämme, että lomautukset toteutetaan niin, että niistä syntyy mahdollisimman vähän haittaa. Erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointi tai kaavoituksesta leikkaaminen ovat säästöjä, jotka tulevat kalliiksi.

Vihreä valtuustoryhmä on sitoutunut tasapainottamaan taloutta yhteistyössä muiden poliittisten ryhmien kanssa. Emme saa joutua tilanteeseen, jossa joudumme ottamaan lainaa käyttötalousmenoihin, koska kasvavat lainanhoitokustannukset ovat pois palveluiden rahoituksesta. Edellisen vuosikymmenellä alkanut negatiivinen talouskehitys ja koronan kasvattamat alijäämät ovat uhkaavia kaupunkimme kestävyydelle. Edellytämme kuitenkin, että säästöjen vaikutukset arvioidaan tarkasti.

Pitkällä aikavälillä on monia asioita, jotka voisimme tehdä toisin. Esimerkiksi kaupunkistrategiassamme olemme sitoutuneet kaupunkirakenteen tiivistämiseen. Yhdyskuntarakennetta tiivistämällä emme ainoastaan vähennä kasvihuonepäästöjä, vaan myös säästämme, kun kalliin kunnallistekniikan rakentamisen tarve uusille alueille vähenee. Samalla myös helpotamme palveluiden järjestämistä tulevaisuudessa.

Samassa kaupunkistrategiassa olemme sitoutuneet myös edistämään ympäristöystävällistä liikkumista. Kun kannustamme yhä useampia liikkumaan kävellen ja pyöräillen, säästämme tulevaisuuden terveysmenoissa.

Pirjo Sirviö, SDP:

Lähtökohtaisesti henkilöstömenojen leikkaus on uuden päätöksen mukaisesti yhteensä 10 miljoonaa euroa, josta viisi miljoonaa euroa kohdistetaan vuodelle 2021 ja viisi miljoonaan euroa vuodelle 2022 hyödyntäen myös pysyviä henkilöstösäästöjä. Leikkaus kohdistetaan hallintokunnille talousarvion 2021 henkilöstömenojen suhteessa.

Tässä tilanteessa jokainen hallintokunta joutuu tekemään itse suunnitelmansa siitä, millä tavalla henkilöstösäästöt tullaan toteuttamaan. Toivottavasti henkilöstön omia ehdotuksia kuullaan hyvin isoilla korvilla.

Me poliitikot teemme päätökset valmistelusta. Luultavasti valtaosa näistä henkilöstösäästöistä on esitetty vuoden 2021 talousarvioon, sillä päätöksen mukaan toteutus olisi vuosien 2021 ja 2022 aikana. Iso vastuu asiassa on lautakunnissa/johtokunnissa, joissa näistä säästöistä päätetään.

Kaupunginhallitus katsoo tehtyjen esitysten perään. Mikäli näitä muita keinoja ei löydy, tullaan päätöstä katsomaan uudelleen, näin olen ymmärtänyt. Luulen kuitenkin, että ne keinot löytyvät nyt, kun summaa on kohtuullistettu. Päätös on myös tehty siitä, ettei henkilöstöä lomauteta. Opettajia ja hoitajia ei tässä tilanteessa voida lomauttaa ja muilta hallintokunnilta ei lomautuksilla saada sellaisia summia, joilla olisi taloudellisesti merkitystä.

Minusta olisi myös syytä katsoa tarkkaan, mitkä tehtävät kaupungilla tukevat kunnan perustehtävää, mitkä tehtävät ovat sellaisia, joita ei tarvitsisi täyttää eläköitymisen/irtisanoutumisen yhteydessä.

Juha Vuorio, perussuomalaiset:

Perlaconin selvityksen mukaiset toimenpiteet tulee pääsääntöisesti toteuttaa.
Lomautukset eivät ole hyvä ratkaisu: olisi paljon järkevämpää pyrkiä tekemään vaikka pienempiä pysyviä rakennemuutoksia. Olisi myös järkevintä hyväksyä muitakin kuin henkilömenoihin liittyviä säästöjä. Tärkeintä on se, että toimenpiteet ovat pysyväisluontoisia.

Junes Lokka, ASYL:

Henkilöstökuluissa tulisi säästää karsimalla keskijohtoa, yhdistämällä yksiköitä ja karsimalla tarpeetonta byrokratiaa. Nykytilanteeseen eli kohtuuttomiin henkilöstökustannuksiin ollaan päädytty siten, että on lisäilty yhtä virkaa sinne ja kahta tänne jatkuvasti, ja missään vaiheessa ei olla mietitty kokonaiskuvaa. Lopputulos on tehoton ja tarpeettoman suuri julkinen sektori. Suorittavan tason työpaikkoihin tai palkkoihin ei tarvitse puuttua, mikäli tehostustoimiin ryhdytään.

Lisäksi on huomioitava, että miljoona kuluu jo valtuuston kuluihin, ja kosmeettiset muutokset, kuten lisäpalkkioista luopuminen valtuuston kesäloman ajaksi, eivät tätä korjaa, vaan palkkiojärjestelmä on laskettava lakisääteiseen minimiin eli valtuustotyöstä aiheutuvien kulujen korvaamiseen.

ASYL esitti talousarviokeskustelussa selvityksen tekemistä tehostustoimista ja sai sen läpi, mutta ikävä kyllä konsultaation sitovuutta ei saatu menemään läpi, joten on riski, että selvityksestäkin tulee vain menoerä, ellei sitä todella noudateta.

Marja-Leena Kemppainen, kristillisdemokraatit:

Ryhmänä olemme olleet mukana miettimässä säästöjä ulkoisen arvioinnin pohjalta. Säästöjä etsittäessä ja niistä päätettäessä on löydettävä yhteinen ymmärrys miksi niitä tehdään ja mitkä ovat päätösten vaikutukset kuntalaisille. Henkilöstön mukaan ottamista ei pidä aliarvioida. Palveluprosessien arvioinnin kautta löytyy kehittämiskohtia jotka voivat tuottaa yllättäviäkin säästöjä.

Peruspalveluja asiakaspinnassa tuottavan henkilöstön lomauttaminen ei ole järkevää, päinvastoin jälkiseurauksena voin kustannukset kastaa. Eläköitymisten ja muiden luonnollisten poistumien yhteydessä tulee tehtävän hoitaminen arvioida. Irtisanomisille tulee olla selkeät perusteet. Kaupungin ei tarvitse itse tuottaa kaikkia palveluja.

Anne Snellman, sininen valtuustoryhmä:

Perusteltua on esimerkiksi kaupungin ja liikelaitosten hankkeiden vähentäminen sekä hankintojen ja hankintaprosessin kehittäminen. Myös BusinessOulun toiminta tulee läpivalaista säästömielessä. Sen sijaan muun muassa ikäihmisten tehostetun ja laitoshoidon vähentäminen sekä kyläkoulujen ja Oulunsalon hammashoitolan lopettaminen eivät käy.

Henkilöstöltä on kysytty säästöehdotuksia. Nuo ehdotukset pitäisi nyt käydä läpi ja arvottaa euroina.