Mentorointi auttaa kansainvälisiä osaajia sopeutumaan Ouluun – kielitaito kehittyy ja työnhaku helpottuu
Villa Victorin edellisen mentorointiohjelman päätöstapaaminen pidettiin toukokuun lopussa. Kuvat: Marina de León
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun kaupungin monikulttuurikeskus Villa Victorissa on järjestetty jo kolmen vuoden ajan mentorointia korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille, jotka osaavat jo hieman suomea. Pyrkimyksenä on auttaa heitä verkostoitumaan ja syventämään ymmärrystään suomalaisesta työelämästä ja suomen kielestä. Mentorihaku on käynnissä 25. syyskuuta saakka.
Tekniikan tohtori, koordinaattori Mirjami Jutila Oulun yliopistosta toimi mentorina syksyllä 2023 alkaneessa mentorointiohjelmassa. Siinä mentoreita oli yhteensä 15, ja he toimivat mentoreina yhteensä 18 aktorille, toisin sanoen valmennettavalle tai ohjattavalle kansainväliselle osaajalle.
“Pääasia on se, että aktori hyötyy mentoroinnista. Parhaimmillaan myös mentorit saavat itselleen hyvän kokemuksen ja pystyvät laajentamaan omia verkostojaan. Koen, että jokaisella on hyvä olla elämässä jokin sellainen asia, jossa peilaa omaa maailmaa jonkun toisen maailmaan. Se on jollain tavalla tervehdyttävää. Jos ihminen alkaa liikaa pyöriä oman navan ympärillä, niin se ei aina välttämättä johda hyvään”, Jutila sanoo.
Ohjelman tavoitteena on lisätä ammattilaisten verkostoja ja antaa maahanmuuttajataustaisille ammattilaisille sisäpiirin tietoa oman alansa suomalaisista käytänteistä. Ohjelma perustuu parimentorointiin.
Ohjelmaan hakeville kansainvälisille aktoreille etsitään Oulun seudulla asuvia mentoreita, joiden ammattiala on mahdollisimman lähellä aktoreiden aloja. Mentoriparit tapaavat talven mittaan noin kerran tai pari kertaa kuukaudessa omien aikataulujensa mukaisesti.
Aktorit miettivät valmiiksi, millaisista asioista he haluavat saada mentoriltaan lisätietoja tai millaisiin asioihin tarvitsevat apua, mutta mentorit voivat myös aktiivisesti tuoda esiin omasta näkökulmastaan tärkeitä asioita.
Mentorilta vaaditaan siis ainoastaan avointa mieltä ja halua olla kanssakulkijana kansainväliselle kollegalle. Ohjelma on suomenkielinen. Se tarkoittaa sitä, että ohjelmaan mukaan pääsevillä aktoreilla täytyy olla sen verran suomen kielen opiskelua taustalla, että he pystyvät keskustelemaan työhön liittyvistä asioista suomeksi.
Kielitaidon ei tarvitse olla sujuva: aiemmissa ohjelmissa on huomattu, kuinka aktorin suullinen kielitaito on kehittynyt huimasti ohjelman aikana.
Kieltä oppii käyttämällä sitä
On tärkeää saada harjoitella suomen puhumista turvallisessa tilanteessa sellaisen ihmisen kanssa, joka aidosti haluaa ymmärtää ja olla läsnä. Useissa tutkimuksissa on havaittu, että kielitaito ei voi kehittyä tyhjiössä, vaan kieltä oppii ainoastaan käyttämällä sitä – ja sitä voi oppia työyhteisön tuen avulla.
Mentorina ollut Mirjami Jutila (vas.) ja mentoroinnin koordinaattorina Villa Victorissa toimiva Riikka-Maija Gardemeister muistuttavat, että mentoroinnista voi olla paljon hyötyä myös mentorille.
Villa Victorin mentorointiohjelmaa koordinoiva kehittäjäopettaja Riikka-Maija Gardemeister on huomannut tämän myös käytännössä.
“Puhumistahan ei opi kuin puhumalla ja kuuntelemalla. Kaikilla ei vain ole sellaista ihmistä, kenen kanssa voisi puhua. Nyt on sitten järjestetty sellainen ihminen, joka on vapaaehtoisesti halunnut tulla mukaan ja jolle voi laittaa viestiä ja jolta saa kysyä. Juuri tämän vuoksi ohjelmassa käytetään selkosuomea. Moni mentorikin on yllättynyt siitä, että suomella selviää. Kieltä ei aina tarvitse vaihtaa englanniksi.”
Auttaa työnhaussa
Työuramentoroinnista on huomattu olevan apua maahanmuuttajataustaisille työnhakijoille muun muassa siten, että mentorit voivat opastaa heitä laatimaan työnhakemuksensa ja ansioluettelonsa suomalaisten työmarkkinoille paremmin soveltuvaan muotoon. Samalla voidaan harjoitella työnhaussa tarvittavaa suomen kieltä.
Toinen mentoroinnista saatava konkreettinen hyöty on mahdollisuus saada ansioluetteloon suomalainen suosittelija. Tutun, tai ylipäätään suomalaisen nimen näkemisellä saattaa olla ratkaiseva vaikutus siihen, kutsutaanko hakija työhaastatteluun. Suomalainen suosittelija toimii ikään kuin “takaajana” sille, että maahanmuuttajatyönhakija on luotettava ja tuntee suomalaisen työelämän pelisäännöt.
Parimentorointi perustuu sosiaaliseen oppimiseen ja luottamukselliseen vuorovaikutussuhteeseen mentorin ja aktorin välillä. Muualta Suomeen muuttaneiden työnhakijoiden kohdalla mentorointi toimii siltana paikalliseen työkulttuuriin.
Mentoreille työuramentorointiin osallistuminen tarjoaa näköalapaikan toiseen kulttuuriin ja oman alan ammattitaitovaatimuksiin toisessa maassa. Se antaa myös erinomaisen tilaisuuden tarkastella oman alan rekrytointikäytänteitä ulkopuolisin silmin. Toivommekin, että mentorointiin osallistuminen voisi toimia sytykkeenä laajemmalle työyhteisöjen sisäiselle keskustelulle siitä, miten kansainvälisten työntekijöiden rekrytointi voitaisiin nähdä investointina tulevaisuuteen sen sijaan, että sitä ajatellaan pelkkänä kulueränä.
Kirjoittajista Riikka-Maija Gardemeister on kehittäjäopettaja ja mentoroinnin koordinaattori Villa Victorissa ja Päivi Iikkanen Jyväskylän yliopiston yliopistonopettaja, joka on tutkinut mentorointia eri puolilla Suomea.