Maria Vuorensola luotsaa Oulua Euroopan innovatiivisimmaksi kaupungiksi
”Oulu haluaa julistautua Euroopan parhaaksi ekosysteemiksi digitaalisuuden osalta”, sanoo Maria Vuorensola, joka työskentelee Oulun Oulun innovaatioallianssin ohjelmapäällikkönä.
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun innovaatioallianssin ohjelmapäällikkö Maria Vuorensolalle Oulun menestys Euroopan innovatiivisin kaupunki -kisassa on yksi kohokohdista hänen urallaan kaupungin palveluksessa, vaikka kisa ei ole vielä edes ratkennut. Oulun tapa toimia innovaatioiden parissa on asia, josta muut kaupungit voivat ottaa oppia.
Oulu on tavoitellut finaalipaikkaa Euroopan innovatiivisin kaupunki -kisassa jo aikaisemmin, mutta toinen kerta toden sanoo ja marraskuussa ratkeaa, päihittääkö Oulu kilpakumppaninsa Itävallan Lintzin ja Portugalin Bragan The European Rising Innovative City -kategoriassa, eli alle 250 000 asukkaan kaupunkien kilpasarjassa.
Oulu on jo voittaja, sillä 50 000 euron rahapalkinnon lisäksi Euroopan innovatiivisin kaupunki -kilpailussa menestyneet finalistit pääsevät osaksi kaupunkiverkostoa, jossa ovat mukana Euroopan kiinnostavimmat kaupungit innovaatioekosysteemeiden ja kaupunkikehittämisen ratkaisujen suhteen.
Oulun innovaatioallianssin ohjelmapäällikkö Maria Vuorensolalle kilpailuun osallistuminen on ollut ainutkertainen kokemus.
”Oulu haluaa julistautua Euroopan parhaaksi ekosysteemiksi digitaalisuuden osalta, joten tällaisen kannusmerkin tavoittelu sopii siihen tavoitteeseen. Viime keväänä ryhdyin kasaamaan hakemusta ja työryhmää sen ympärille. Itse hakemuksessa täytyy vastata kuuteen laajaan kysymykseen ja esitellä ne meidän parhaat ratkaisumme, jotka vastaavat kisan kriteereihin”, Vuorensola kertoo.
Viera Karam ja Maria Vuorensola (kuvassa keskellä) valmistautuvat Oulun hakemuksen esittelyyn. Tuomariston esittämiin kysymyksiin tulevat avuksi vastaamaan Steam-kehittäjäopettaja Maikki Manninen (vas.) ja innovaatiopäällikkö Olli Rantala (oik.). Kuva: Eija Hämäläinen.
Kisassa ei pärjää pelkästään huippuluokan ICT-osaamisella, vaan kaupunkien täytyy pystyä osoittamaan, miten kuntalaiset hyötyvät arjessaan kaupunkien innovaatiotoiminnasta tai voivat osallistua sen kehittämiseen itse.
”Oululla on varaa mistä valita, mutta siitä runsaudensarvesta on löydettävä ne uniikit asiat, joilla hakemus erottautuu muista. Hakemusta sai kyllä tehdä kalkkiviivoille asti ja viimeisellä viikolla ennen juhannusta tuli pari viimeistä päivää ja yötä kirjoitettua tiiviisti”, Vuorensola myöntää.
Hakijakaupungit puntarissa
Vuorensolan hikoilu hakemustekstien kanssa kannatti, sillä Oulu tuli valituksi 12 kaupungin kanssa semifinaaliin esittelemään tuomaristolle hakemustaan vielä perusteellisemmin. Vuorensolalle semifinaaliin pääsy tarkoitti tähänastisen työuran suurinta esiintymisjännitystä – ja kiirettä.
”En ole pitkään aikaan töiden vuoksi näin paljon jännittänyt, taisi mennä vähän yöunetkin. Semifinalisteilla oli muutama viikko aikaa valmistautua kuulemiseen, jossa puolustetaan omaa hakemusta tuomaristolle. Meillä oli 15 minuuttia aikaa esitellä hakemusta etänä, jonka jälkeen tuomaristo esitti kysymyksiä. Kuulemiseen sai osallistua rajattu kokoonpano, joten piti miettiä tarkkaan, ketkä hakemusta puolustavat ja mitä esityksessä korostamme. Tilaisuus kyllä oli todella kuumottava, mutta vastasimme kysymyksiin hyvin eikä kukaan jäätynyt”, Vuorensola kertaa.
Oulun tiimin työ osoittautui niin vakuuttavaksi, että finaalipaikka varmistui. Nyt Vuorensola voi vain nauttia työn tuloksista, sillä hänen osaltaan kaikki mahdollinen kisan eteen on jo tehty. Lissabonissa marraskuun 13. päivä pidettävässä palkintogaalassa Oulun kaupunkia edustaa kaupunginjohtaja Ari Alatossava.
Oulun tapa toimia on uniikki
Mikä Oulun innovaatiotoiminnassa sitten on niin erityistä, että kilpailu muiden kaupunkien kanssa kannattaa?
Vuorensola on työskennellyt Oulun innovaatioallianssin ohjelmapäällikkönä vuodesta 2021 ja tietää, missä Oulun vahvuudet piilevät, kun puhutaan innovaatioista ja ekosysteemien rakentamisesta.
”Varmasti muissakin yliopistokaupungeissa on yhteistyötä kaupungin ja yliopiston välillä, mutta Oulun innovaatioallianssi on aidosti uniikki. OIA on sopimus yhteistyöstä, ja olemme sopineet, että laitamme omia ja yhteisiä panoksia tiettyihin teemoihin. Pyrimme yhteiseen hyvään ja mietimme, mitä voimme tehdä paremmin ja isommin yhdessä. Allianssin kyljessä on kaupungin kehittämisrahasto, josta rahoitetaan kehittämishankkeita, mikä tekee puolestaan ekosysteemin aktiiviseksi. Organisaatioiden välillä ei ole kisaa, vaan aidosti katsotaan, kenen vetämänä kärkihankkeet kukoistavat”, Vuorensola avaa.
Innovaatioallianssin kumppaneita ovat Oulun kaupunki, Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu, Koulutuskuntayhtymä OSAO, Luonnonvarakeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde sekä Technopolis Oy. Kyse on isoista organisaatioista, joissa on paljon huippuosaamista, joten millainen kaikkien alojen guru allianssin ohjelmapäällikkö Vuorensola sitten itse on?
”Ympärilläni on koko ajan niin mieletöntä osaamista, maailmanluokan huippuasiantuntemusta. Altistun koko ajan mielenkiintoisille asioille, mutta ei ole todellakaan helppo pysyä kaikesta kärryillä. Tiedän kaikesta vähän, mutta oma vahvuuteni on siinä, että fasilitoin ja tuon ihmisiä yhteen. Isot, yhteiset visiot mietitään allianssissa johtoryhmässä, mutta konkreettisen tekemisen tasolla vastuuta jaetaan ja kärkihankkeiden vetäjät saavat koota ympärilleen haluamansa asiantuntijat”, Vuorensola kertoo.
”Oulu on juuri sopivan pieni, että kun jollekin päätetään alkaa, aika nopeasti alan huiput löytävät toisensa”, hän jatkaa.
Millaisten asioiden ympärille huippuosaajat Oulussa sitten on koottu? Oulun innovaatioallianssin kolme kärkiohjelmaa rakentuu digitalisaation, hyvinvoinnin ja terveyden digitaalisten ratkaisujen ja kiertotalouden ympärille.
Vuorensolan mukaan kaikissa on kiinnostavaa meneillään, mutta jos jotain pitäisi nostaa, niin vetytalous ja siihen liittyvät valtavat mahdollisuudet ovat alueen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimijoiden kannalta houkuttelevia. Yksittäisten toimialojen tai kärkihankkeiden sisällöt eivät ole kuitenkaan Vuorensolan mukaan se ydin, millä Oulu pärjää Euroopan innovatiivisin kaupunki -kilpailussa.
”Ekosysteemityössä struktuurista on apua, mutta toiminnassa pitää olla elastisuutta. Jos Oulusta jotain oppia jakaisin muille kaupungeille, niin luottamuksen luominen ihmisten ja organisaatioiden välillä on tärkeää ja siihen kannattaa satsata. Fiiliksen luominen, että tavoitellaan yhdessä kuntalaisille, yrityksille ja tutkijoille houkuttelevaa kaupunkia. Yhteishengen ylläpito on todella tärkeää, kun yhdessä jotain sovitaan, niin tuloksia tavoitellaan yhdessä eikä mietitä, mitä minä tästä saan”, Vuorensola näkee.
Mikäli Oulu voittaa The European Rising Innovative city -kategoriassa 500 000 euron pääpalkinnon ja tavoitellun tittelin Portugalissa, voittajafiiliksestä pääsevät nauttimaan niin innovaatioallianssin asiantuntijat kuin kuntalaisetkin, sillä suunnitelmissa on osallistaa kaupunkilaiset päättämään, miten palkintorahat käytetään.
