Maatutkaluotauksella voidaan selvittää pohjaveden virtauspaikat

Maatutkaluotaus on menetelmä, jolla saadaan selville kaikki maaperän rakenne: miten kerrokset ovat muodostuneet jääkauden aikana ja sen jälkeen.

”Maatutka on kuin kaikuluotain, jolla on mahdollista erottaa erilaisia kerroksia maaperästä sähkömagneettisen pulssin lähettämiseen ja vastaanottamiseen perustuen”, Geo-Work Oy:n omistaja Jukka Clifford kuvailee.

”Laite lähettää sähkömagneettisen purskauksen maan sisään ja piirtää sitten tutkaan eri rajapinnat, mitä tulee vastaan. Energia palautuu eri kerroksista laitteeseen eri tavoin”, hän lisää.

Geo-Work Oy teki luotauksen Oulun Vedelle.

Aineisto kerätään maastossa kävelemällä

Maastossa tutkaa vedetään perässä miesvoimin ja kerätään dataa. Tutkan näytöltä voi seurata luotausta maastossakin, mutta varsinainen aineiston analysointi- ja tulkintatyö tehdään toimistolla. Aineisto käsitellään ja tulkitaan sekä piirretään rajapinnat, joita maaperässä on.

Cliffordin mukaan maatutkaluotaus on pohjavesialuetutkimuksissa yleinen työkalu, koska sillä saadaan laajalta alueelta nopeasti ja kattavasti tietoa ja voidaan määrittää esimerkiksi koepumppauksen paikkoja. Yhden työpäivän aikana on mahdollista kerätä tietoa maastossa jopa useiden kilometrien alueelta, jälkiä jättämättä. Maatutkaluotausta hyödynnetään maastossa kaikennäköiseen infrarakentamiseen, vesi- ja viemärilinjoihin ja teiden rakentamiseen.

Tutkiminen tehdään pitkällä aikajänteellä

Ihan jokapäiväistä pohjavesialueiden luotaaminen ei kuitenkaan ole. Oulun Vedellä parikymmentä vuotta töissä ollut käyttömestari Jari Kakko muistelee, että tämä oli ensimmäinen kerta hänen työurallaan.

”Pohjavesialueella maan alla vesi kulkeutuu purkautuen lähteisiin, järviin ja osa vedestä purkautuu mereenkin. Luotauksen avulla saadaan poikkileikkaus, miten vesi kulkeutuu maan alla”, Kakko kuvailee.

Onkamo-Hietakankaan alueella tehtiin yhtä aikaa tutkimusta sekä ELY-keskuksen että Oulun Veden tarpeisiin. ELY-keskuksen tehtävänä on määrätä pohjavesialueen rajat.

Pohjaveden tutkimustyötä tehdään pitkällä aikajänteellä. ”Voi kulua 20-30 vuotta veden tutkimisesta siihen, että vesialue otetaan käyttöön: meille on tärkeää tietää vesivarannot, jos niille myöhemmin tulee tarve”, Kakko toteaa.

”Kun alueet, kuten esimerkiksi Kiimingin ja Haukiputaan alueet kasvavat, vesitarve nousee. Onkamon laitoksen kapasiteetti riittää jopa kaksinkertaisen vesimäärän käsittelyyn, mutta ei ole raakavesilähdettä, mistä vettä otettaisiin”, Kakko selittää.

”Pakkohan meidän on vastata tarpeisiin: vettä tulee löytyä joka paikkaan”, mies summaa.