Luomua ja lähiruokaa – Huttukylässä yhteisviljellään omin voimin, mutta koko kyläyhteisön tuella
Syksyn sadonkorjuun aarteita Huttukylässä. Kuva: Taina Kosola
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Markus Pitkänen sai idean yhteisviljelymaasta viime keväänä, kun korona iski ja peruutti kaikki menot sekä sulki harrastuspaikat.
”On tullut harrastettua puolenkymmentä vuotta omavaraisuusviljelyä vaimon kanssa tässä Huttukylässä, omalla tontilla. Aloin miettimään, että pitäisi saada myös jotakin yhteisöllisyyttä kylälle. Täällä olisi hyvät mahdollisuudet yhteisviljelyyn – on peltoa, aktiivisia ihmisiä ja myös maanviljelijöitä, joilta löytyy koneita ja lantaa”, hän kertoo.
Pitkänen lähestyi ihmisiä Huttukylän puskaradion kautta ja alkoi puhua ideasta kylällä koiran kanssa lenkkeillessään.
”Toukokuun lopussa sitten löysin kyläläiset, joiden maalle tämän sai perustaa. Oli hienoa, että paikka löytyi”, hän kertoo. Käyttöön otettiin ensi alkuun 250 m2 heinällä olevaa entistä peltomaata.
Omavaraistaloutta ja naapuriapua
Pitkänen on luonut Facebookiin myös omavaraistalouteen keskittyvän ”Huttukylän omavaraistelijat” -ryhmän.
”Osa ryhmäläisistä oli kiinnostunut vain vinkeistä sekä siementen ja taimien vaihdannasta, mutta sieltä löytyi myös muutamia, jotka olivat sitä mieltä, että nyt lyödään kädet multaan ja aletaan touhuamaan”, hän kertoo.
Yhteisviljelymaa herätti kiinnostusta aktiivien lisäksi muissakin kyläläisissä, jotka ovat auttaneet esimerkiksi lahjoittamalla tarvikkeita.
Käyntiin päästiin, kun paikallinen luomukarjatilallinen kävi kesäkuun alussa kyntämässä ja lannoittamassa maan.
”Penkit ja istutukset saatiin tehtyä kesäkuun puoleen väliin mennessä talkoilla”, kertoo Pitkänen.
Viime vuoden kesäkuu osoittautui lämpimäksi ja kuivaksi, joten viljelymaa tarvitsi paljon kastelua.
”Puskaradion kautta kylältä löytyi sitten kuution metallinen säiliö ja pari tynnyriä sekä saatiin kottikärryt lahjoituksena. Oli aivan mahtavaa, miten siinä kyläyhteisö auttoi meitä tässä projektissa”, kertoo Pitkänen.
Lahjoittajille ja auttajille kerättiin kiitokseksi viljelymaan sadosta juures- ja ryvässipulipussit, jotka luovutettiin heille sadonkorjuun yhteydessä.
Myös Oulun kaupungilta saatiin yhteisviljelymaata varten asukas- ja kyläyhdistyksen kohdeavustusta 150 euron verran.
Maatiaislajikkeita Enosta ja Vienan Karjalasta saakka
Huttukylän yhteisviljelijöiden pellosta löytyy monipuolinen valikoima vihanneksia ja juureksia: herneitä, kaaleja, kesä- ja talviporkkanaa, pinaattia, lanttua, retiisiä, perunoita, salaattia sekä maanparannuskasvina käytettyä tattaria.
”Punajuuriakin kylvettiin, mutta se jotenkin epäonnistui. En tiedä oliko kiinni maan laadusta vai siemenistä”, tuumaa Pitkänen.
Pitkänen onkin ehtinyt viljelyä harrastaessaan testailla erilaisia lajikkeita. Hän on pyrkinyt keskittymään erityisesti maatiaislajikkeisiin, joita on viljelty Suomessa jo pitkään.
”Peltoon laitettiin esimerkiksi kaskinaurista, joka on Enon kantaa. Se on vanha kaskinauriskanta Pohjois-Karjalasta, joka on säilynyt tähän päivään”, hän valottaa.
Pitkänen on itse kotoisin Kuusamosta. ”Sieltä olen saanut perinnöksi äidin puolen isomummolta, Määttälänvaarasta, kuusamolaisen lajikkeen ryvässipulia. Sen ovat alun perin tuoneet Kuusamoon ortodoksimunkit Vienan Karjalasta”, hän kertoo.
Monipuolinen viljely takaa sadon luomunakin
Kokemus luomuviljelystä on osoittanut Pitkäselle, että jokainen kesä on erilainen – jokin kasvi menestyy aina paremmin ja toinen huonommin. Monipuoliselta viljelypalstalta saa kokonaisuudessaan hyvän sadon, vaikka jollakin kasvilajilla olisi huono vuosi.
Viljelykasvien monipuolisuus takaa lisäksi sen, että pellolla on myös hyviä hyönteisiä, jotka syövät esimerkiksi tuholaisia.
”Ei ole tämmöisiä monokulttuuripeltoja, joissa sitten jokin tuholainen voi viedä vaikka koko sadon”, avaa Pitkänen.
Mitään myrkkyjä tai kemikaaleja yhteisviljelymaahan ei laiteta. Maaperä pyritään myös saamaan mahdollisimman monipuoliseksi mikrobien ja eläimistön kannalta.
”Sinne on laitettu lähinnä lehmän lantaa ja myös vähän hevosen lantaa”, kertoo Pitkänen. ”Puutarhajätteistä on lisäksi koottu komposti, jota sitten aletaan ensi vuonna levittelemään maalle.”
Tulevana kesänä on tarkoituksena myös saada porukkaan mukaan lisää talkoolaisia, jotta yhteisviljelymaata päästään laajentamaan. Tavoitteena on tuplata viljeltyalueen pinta-ala.
”Puhuttiin jo viljelyporukalla, että sitten kasvatetaan ainakin uusina lajeina palsternakkaa ja valkosipulia. Ja härkäpapua”, avaa Pitkänen yhteisiä suunnitelmia.
Juttu on julkaistu 14.10.2020 ja sitä on muokattu 23.3.2021.