Lasten ja nuorten hyvinvointi huomioidaan myös kaavoituksessa
Kaavoitusarkkitehti Suvi Jänkälä on ollut kehittelemässä lapsivaikutusten arvioinnin mallia kaavoitukseen Oulussa. Uraauurtava työ on herättänyt kiinnostusta muissakin kaupungeissa. Kuvat: Merja Haukipuro
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulu on Unicefin nimeämä Lapsiystävällinen kunta, ja lapsivaikutukset otetaan huomioon entistä laajemmin, nykyisin myös kaavoituksessa. ”On huomioitava esimerkiksi, että meillä on riittävästi lapsiperheille soveltuvia ja lähellä palveluita olevia asuinpaikkoja”, sanoo kaavoitusarkkitehti Suvi Jänkälä.
Oulussa kiinnitetään paljon huomiota lasten oikeuksiin ja osallisuuteen. Kaupunki on saanut kolme kertaa Unicefin Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen, ja esimerkiksi kaikkien kaupungin työtekijöiden on perehdyttävä koulutuksen avulla lapsen oikeuksiin.
Oulun kaupungissa on myös tehty koko kaupungin toimintaa koskeva linjaus, että kaikissa päätöksissä, jotka voivat merkittävästi vaikuttaa lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin, täytyy arvioida päätöksen lapsivaikutuksia. Linjaus lapsivaikutusten arvioinnin toimintamallin voimassaolosta on tehty kaupunginhallituksessa vuonna 2019 ja se on päivitetty vuonna 2021.
Lapsiystävällinen kunta -työn edellisen kauden kehittämiskohteisiin lukeutui lapsivaikutusten arvioinnin kehittäminen ja laaja-alainen käyttöönotto kaupungin eri toimialoilla. Sivistys- ja kulttuuripalveluissa lapsivaikutusten arvioinnissa on pitemmät perinteet, mutta nyt lapsivaikutusten arviointi on viety osaksi myös yhdyskunta- ja ympäristöpalveluihin kuuluvan kaavoituksen vastuualueelle.
Oulun oma malli
Kaavapäätökset koskevat usein laajoja alueita ja isoa joukkoa ihmisiä. Kaavoituksen käyttöön on kehitetty Oulussa oma malli, joka on otettu käyttöön vuodenvaihteessa.
”Kaavoituksen käyttöön ei löytynyt valmista lapsivaikutusten arvioinnin mallia Suomesta, joten täytyi perehtyä siihen, millaisia yksittäisiä arviointeja oli tehty. Kaavoitukseen kuuluu yleisesti laajasti vaikutusten arviointeja. Myös sosiaalisten vaikutusten arviointi on yksi osa, ja sen yhteydessä on arvioitu lapsivaikutuksia jonkin verran”, kaavoitusarkkitehti Suvi Jänkälä kertoo.
Vastuu lapsivaikutusten arvioinnin laatimisesta on kunkin kaavahankkeen projektipäälliköllä, mutta työhön voi osallistua muitakin. Kaavoituksella on kerran kuussa lapsivaikutusten arvioinnin klinikka, jota Jänkälä vetää. Kaupungin kaavoituksessa työskentelee noin 60 henkilöä.
”Kaikki he, joilla hankkeet ovat siinä vaiheessa, että tarvitsee tehdä asemakaavan vaikutusten arviointia, voivat osallistua ja saada ohjausta siihen, mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon lapsivaikutusten osalta. Tämä on samalla kaavan valmisteluaineistoa, joka on valituskelpoista, joten on syytä miettiä huolella tähän liittyvät aiheet.”
Kaavoituksella voi olla monia vaikutuksia lapsiin muun muassa asumisen, liikenteen, palvelujen ja virkistysalueiden osalta.
Lapset, nuoret ja lapsiperheet otetaan huomioon erilaisissa kaavahankkeissa.
”Esimerkiksi asuntokaavassa huomioidaan asuntotyypeissä, minkälaista rakentamista alueelle kaavoitetaan. On huomioitava esimerkiksi, että meillä on riittävästi lapsiperheille soveltuvia ja lähellä palveluita olevia asuinpaikkoja. Asuinalueilla olevia lapsiperheiden palveluja ja niiden riittävyyttä tutkitaan, ja samalla selvitetään, mikä vaikutus palveluilla on lapsille. Palveluja pyritään myös turvaamaan niillä alueilla, missä lapsiperheitä asuu.”
Asumisviihtyvyys tärkeä osa kaavoitusta
”Kevyen liikenteen yhteydet ja liikkumisen turvallisuus, eli jalankulku ja pyöräily, vaikuttavat lasten itsenäiseen liikkumiseen, esimerkiksi näihin kaavoituksessa kiinnitetään huomiota”, Jänkälä havainnollistaa.
Hänen mukaansa viher- ja virkistysalueet sekä leikkipuistot vaikuttavat myös asumisviihtyvyyteen, lasten omaehtoiseen liikkumiseen ja hyvinvointiin.
”Lapsi ei itse voi valita kulkumuotoa sään mukaan, joten liikenneympäristön tulisi palvella kaikilla lasten käyttämillä yhteyksillä ja kaikissa olosuhteissa”, Jänkälä jatkaa.
”Yritysrakentamisella on vaikutusta työpaikkoihin ja sen kautta perheiden toimeentuloon. Työpaikka-alueiden osoittaminen asumisen lähelle parantaa työpaikkojen saavutettavuutta. Näin kaavalla voi olla vaikutuksia esimerkiksi lapsiperheköyhyyteenkin.”
Kaupungilla on tällä hetkellä kymmeniä asemakaavoja vireillä.
”Ihanteellisessa tilanteessa kaikissa hankkeissa arvioitaisiin vaikutukset luonnos- ja ehdotusvaiheessa, jolloin vaikutustenarviointi palvelee myös suunnittelua”, Jänkälä kertoo. Esimerkiksi Ruskoselkä-Välikylän työpaikka-alueen kaavassa tehtiin lapsivaikutusten arviointi luonnoksen valmistelun aikana, ja arvioinnin havainnoilla oli vaikutuksia kaavaluonnoksen sisältöön.
Lapsiystävällinen kunta -työssä mukana olevista kunnista Oulu on Jänkälän tietojen mukaan Suomen ensimmäinen kaupunki, joka laati ohjeen ja työkalun juuri kaavoituksen lapsivaikutusten arviointiin.
”Tästä on muun muassa Helsingin kaupunki ollut kiinnostunut, ja olen ollut siitä heille kertomassa henkilöstön koulutuksessa.”