Lapsiperheköyhyyden vaikutusten vähentämiseen tarvitaan yhteistyötä

Perheen haastava taloudellinen tilanne voi vaikuttaa monin tavoin perheen arkeen, esimerkiksi mahdollisuuteen harrastaa. Vaikka perheen taloudelliseen tilanteeseen ei ole löydettävissä helppoja ratkaisuja, voidaan lasten ja nuorten arkea tukea yhteistyössä perheen ja eri toimijoiden kanssa.

Samalta viivalta Oulu -kokeilussa kaupunki on löytänyt yhteistyössä Auta Lasta ry:n Järjestövarikko -hankkeen ja SOS Lapsikylän Unelmista totta -toiminnan kautta mahdollisuuden auttaa perheitä jo varhaisessa vaiheessa.

Samalta viivalta Oulun arviointitutkimuksen tuloksia pääsee kuulemaan 4. joulukuuta avoimessa webinaarissa.

Tutkimusprofessori Tiina Ristikari Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlasta kertoo säätiön tekevän monenlaista tutkimusta päätöksenteon tueksi.

”Itlassa on tehty yhteistyössä nuorten kanssa tutkimusta siitä, mitä köyhyys tarkoittaa nuorille. Meillä on tehty myös rekisteritutkimusta, jossa asiakasrekisteritiedoilla tutkitaan, mitkä ovat lapsiperheköyhyyden syyt ja seuraukset lasten kasvulle ja kehitykselle. Lisäksi on tutkittu ratkaisuvaihtoehtoja. Näistä keskeisin on Samalta viivalta Oulu -tutkimus, jossa on keskitytty lapsiperheköyhyyden ratkaisuihin”, Ristikari kertoo.

Itlan ja Oulun kaupungin toteuttamassa Samalta viivalta -kehittämiskokeilussa pohjana on ollut tutkittu tieto. Perheitä halutaan auttaa varhaisessa vaiheessa. Perheet ovat löytyneet peruspalveluista; lasten ja nuorten suunterveydenhuollosta, kotoutumispalveluista, työllistymistä edistävistä palveluista sekä eroauttamista tarjoavista palveluista. Lisäksi Kela ja talous- ja velkaneuvonta ovat tiedottaneet perheille tuen mahdollisuudesta.

Kehittäjäkoordinaattori Eija Viitala kertoo, että Samalta viivalta Oulussa lähdettiin etsimään arkea tukevia ratkaisuja erityisesti lasten ja nuoren näkökulmasta. Haasteellista elämäntilannetta ei voida aina muuttaa, mutta lasten ja nuorten elämään voidaan yhdessä löytää suojaavia tekijöitä, joista yksi on harrastaminen.

”Mielekäs vapaa-aika lapselle on kehittämiskokeilun sydän”, Ristikari jatkaa.

Oulussa on kehitetty kaupungin, hyvinvointialueen ja kolmannen sektorin toimintaa yhteisövaikuttavuustyön kautta vuodesta 2020 lähtien. Oulussa toimijat tietävät, miten tarvittaessa saavat perheen tueksi mukaan myös toisia toimijoita.

”Tiesimme pystyvämme auttamaan perheitä myös muun avun piiriin, vaikka lähtökohtana kokeilussa on ollut tukea lasten ja nuorten vapaa-aikaa,” Viitala kertoo.

Lähtökohtana lasten toiveet

Samalta viivalta Oulu kehittämiskokeilussa mietittiin aluksi, miten perheiden kanssa olisi hyvä ottaa puheeksi perheen taloudellisen tilanteen vaikutus lasten ja nuorten arkeen. Auta Lasta ry:n kautta saatiin kehittämistyöhön mukaan kokemusasiantuntijaperheitä.

”On ollut avartavaa nähdä tämän ilmiön moninaisuus”, Ristikari havainnoi.

”Keskustelujen pohjaksi on toivottu, että tunnistettaisiin suojaavat tekijät lasten arjessa ja lähdettäisiin vahvistamaan näitä, kuten mielekästä vapaa-aikaa, jonka sisällä ovat harrastukset”, Ristikari jatkaa.

”Lisäksi perheet toivoivat, että tuen eri mahdollisuuksista kerrotaan selkeästi”, jatkaa Viitala.

Monet eri tahot tarjoavat perheille apua, mutta avun löytäminen ei ole aina helppoa. Auta lasta ry:n Järjestövarikko-hanke on ollut Samalta viivalta Oulun tiivis yhteistyökumppani, ja hankkeen työntekijät ovat tavanneet kaikki perheet.

Järjestövarikon kautta on löytynyt tukea kolmannelta sektorilta sekä kaupungin omista palveluista. Tarvittaessa tukea on pystytty hakemaan myös SOS Lapsikylän Unelmista totta -toiminnan kautta.

Arviointitutkimus kokemuksista

Järjestövarikon projektipäällikkö Tiia Hautamäki sekä Itlan projektitutkija Ville Tikkanen ovat olleet toteuttamassa myös Samalta viivalta Oulu -kokeilua. Tikkanen on tehnyt Samalta viivalta Oulun arviointitutkimusta, jonka tuloksia päästään kuulemaan 4. joulukuuta. Arviointia on tehty sekä tukea saaneiden lapsiperheiden että kokeilussa mukana olleiden toimijoiden näkökulmasta.

”Toive olisi, että perheiden tukeminen jatkuisi Oulussa ja laajemmin koko Suomessa eri toimijoiden välisenä yhteistyönä. Lapsiperheköyhyys ja sen vaikutusten toivotaan vähentyvän toimijoiden tekemän yhteistyön avulla”, Tikkanen nostaa esille tutkimuksensa pohjalta.

Tikkanen sanoo lapsiperheköyhyyden kytkeytyvän laajempaan maailman tilanteeseen, kuten hintojen nousuun ja Ukrainan tilanteeseen. Aihe koskettaa laajasti erilaisia perheitä. Työssäkäyvien vanhempien lisäksi lapsiperheköyhyys koskee erityisesti yksinhuoltajia, maahanmuuttajia ja monilapsisia perheitä. Tämä pohjautuu lapsiperheköyhyystutkimukseen.

”Tutkimustuloksesta nousee esille perheiden kokemus, esimerkiksi kuinka he tulevat kuulluksi ja nähdyksi Järjestövarikon toiminnassa”, Tikkanen kertoo.

Tämänhetkinen palvelujärjestelmä sellaisenaan ei pysty tutkimuksen mukaan tarvittavalla tavalla huomioimaan lapsiperheiden talouden haasteita ja niiden vaikutuksia. Lapsiperheköyhyys on monimutkainen ilmiö, siksi toimijoiden yhteistyötä tarvitaan myös tulevaisuudessa.

Lähestyminen on tehty helpoksi

Järjestövarikko auttaa perheitä löytämään kolmannen sektorin toimintaa ja tukipalveluja. Kolmannen sektorin toimijat tarjoavat esimerkiksi vertaistukea, keskusteluapua, vanhemmuuteen liittyvää tukea ja vapaa-ajan mahdollisuuksia.

”Yhteydenotto Järjestövarikkoon halutaan pitää mahdollisimman matalana, ja perhe voi olla itse yhteydessä meihin”, Hautamäki kertoo.

”Harrastamisen taloudellinen tuki on pirstaleista ja mahdollisuudet löytää erilaisia harrastamisen mahdollisuuksia voi olla haastavaa. Tarjontaa on paljon, mutta tiedon saavuttaminen on haastavaa”, Hautamäki jatkaa.

Lasten vapaa-ajan tuki voi Tikkasen mukaan olla merkittävä perheen stressiä vähentävä tekijä.

”Talouteen liittyvä stressi voi pakottaa huoltajan huomion kiinnittymään tiettyjen ongelmien ratkaisemiseen niin, että voimavarat eivät riitä muiden arjen pulmien ratkaisemiseen”, Tikkanen jatkaa.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut pitivät kokeilua konkreettisena ja perhelähtöisenä keinona tukea taloudellisia haasteita kokevia perheitä.

”Perheitä tavatessa esiin nousee taloudellisen tilanteen lisäksi monia muita tekijöitä, jotka ovat olleet esteenä harrastamisen aloittamiselle tai jatkamiselle. Pienet tukiverkostot, vanhempien jaksamisen haasteet, kielen ja kulttuurin ymmärtäminen tai esimerkiksi polkupyörien puuttuminen lapsilta ovat olleet konkreettisia esteitä, joita perheiden kanssa yritämme selättää. Pyrimme katsomaan perheen tilannetta kokonaisuutena ja löytämään tukea kolmannelta sektorilta laajemmin tilanteisiin”, Hautamäki sanoo ja kertoo heidän tavanneen 170 perhettä puolentoista vuoden aikana.

Avoin etäwebinaari Samalta viivalta Oulu – Yhteisön tukea lapsiperheille katsottavissa tästä linkistä 4. joulukuuta klo 12 alkaen. Tilaisuuden järjestävät yhdessä lastensäätiö Itla, Auta Lasta ry:n Järjestövarikko-hanke ja Oulun kaupunki.