Lapsen etu paremmaksi väkivaltaepäilyissä – alueella käynnistetty uusi hanke

Pohjois-Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimassa Barnahus-hankeessa työskentelee Oulun yliopistollisen sairaalan Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikön työntekijöitä.

”Meidän kaikkien toimijoiden on syvennettävä yhteistyötä, jotta lapsen etu toteutuisi rikosepäilyn prosesseissa parhaalla mahdollisella tavalla. OYSin Barnahus-hankkeen tehtävänä on ci”, aluekoordinaattori, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Tiina Tenhunen OYSista toteaa.

Jokainen pahoinpitely on liikaa

Pelkästään Oulun ja Lapin poliisilaitosten alueella kirjattiin vuonna 2019 lähes 800 lapsen pahoinpitelyepäilyä ja reilu 160 hyväksikäyttöepäilyä. Koko Suomessa vastaavat luvut olivat yli 7 800 pahoinpitely- ja lähes 1 730 hyväksikäyttöepäilyä. Kaikki tapaukset eivät päädy syyteharkintaan, vaan osa tutkinnoista päättyy varhaisemmassa vaiheessa.

Suomen tuhansista vuosittaisista rikostutkintamääristä huolimatta suurin osa lapsiin kohdistuvasta väkivallasta ei tule viranomaisten tietoon. Kouluterveyskyselyssä aikuisten fyysisestä väkivallasta raportoi eniten 4.-5.-luokkalaiset pojat, 15 prosenttia, ja tytöt, 11 prosenttia.

Edelleen parannettavaa

Henkistä väkivaltaa ilmoitti kokeneensa reilu kolmannes yläkoulun, lukion ja ammatillisen oppilaitoksen tytöistä. Yläkoulun tytöistä 10 prosenttia kertoi kokeneensa seksuaaliväkivaltaa sekä häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua jopa 32 prosenttia.

Rikosprosesseissa on menty merkittävästi eteenpäin, mutta edelleen on korjattavaa.

”Lapset ovat kunnissa eriarvoisessa asemassa. Pohjois-Suomessa oikeuspsykiatrian yksikkö on vain yliopistollisessa sairaalassa, joten välimatka ovat pitkiä. Väkivallan lapsiuhreille ei ole kaikkialla tarjolla traumapsykoterapiapalveluita, myös alkuvaiheen kriisipalveluissa on eroja”, perustelee Tenhunen.

Haastattelut lapsiystävällisemmäksi

Yhdessä poliisin kanssa on tarkoitus selvittää lapsen etähaastattelun mahdollisuuksia.

”Se vähentäisi eriarvoisuutta pitkien etäisyyksien maakunnissa. Koetamme myös etsiä keinoja lapsen haastattelutilanteiden helpottamiseksi esimerkiksi eläinavusteisin keinoin.”

Lapsirikostutkijoita eli lapsen haastattelukoulutukseen osallistuneita poliiseja on pienillä Pohjois-Suomen poliisiasemilla vain yksittäisiä. Kuitenkin paras ratkaisu olisi, että tätä työtä tehtäisiin työparina.

”Huolenamme on myös se, että osa rikosprosessiin joutuvista lapsista ei saa terveydenhuollon arviota tuen tarpeestaan. Tähänkin mietimme hankkeessa ratkaisuja.”

Verkosto kuntatoimijoiden avuksi

OYSin Barnahus-hankkeessa kootaan parhaillaan lapsiväkivaltatyön verkostoa Ouluun. Samanlaisten verkostojen mahdollisuuksia kartoitetaan myös maakunnittain POPsoten, Kainuun ja Lapin soten kehittäjien kanssa.

OYSiin on järjestetty hankkeessa nuorten seksuaalirikosuhrien tukitoimintaa sekä tuen koordinoimista ja kehittämistä kunnallisten toimijoiden kanssa.

”Viranomaisyhteistyötä kehitetään kansallisella tasolla paljon. Me järjestämme alueellisia koulutuksia, joissa kaikki toimijat yhdessä miettivät yhteistyön syventämistä niin, että kaikilla olisi riittävä tieto ja mahdollisuus tehdä omaa työtään prosessin edetessä.”

Tiina Tenhunen nostaa esimerkiksi sen, että lastensuojelussa on koettu vaikeaksi käsitellä tapahtumia uhrin ja hänen perheensä kanssa siinä vaiheessa, kun esitutkinta on käynnissä.

OYS Barnahus-hanke toimii myös Turvallinen Oulu -hankkeen yhteistyökumppanina. THL:n koordinoiman hankkeen lisäksi Barnahus toimii jokaisessa yliopistosairaalassa ja eri alueilla erilaisin toiminnallisin painotuksin.

–