Kuntien toimintaa seurataan paikallislehdistä – sosiaalinen media ja kuntien oma viestintä kasvattavat suosiotaan
Oulun kaupungin verkkomedia Mun Oulu täyttää pian vuoden. Eri käyttäjiä vuoden aikana palvelu on kerännyt yli 300 000. Suurin osa tulee sivulle Facebookin kautta.
Poikkeuksellinen vuosi 2020 nosti tiedon jakamisen tarvetta suoraan kunnilta kuntalaisille.
”Erityisesti korona-aika on vahvistanut kuntien omien verkkosivujen merkitystä tiedottamisessa. Oulun kaupungin koronaviesteillä oli viime vuonna yli 2 miljoonaa katselukertaa. Selvästi palvelulle on siis ollut tarvetta”, kommentoi Oulun kaupungin viestintäjohtaja Mikko Salmi.
Vähintään kaksi kolmesta kuntalaisesta seuraa asioita myös radiosta, televisiosta tai maakunnallisesta sanomalehdestä. Selvästi yli puolet ilmoittaa seuraavansa kunnan kotiin jakamia tiedotuslehtiä tai muita tiedotteita.
”Kunnat eivät nykyään vain palvele mediaa, vaan ovat itse alkaneet mediaksi. Kaupungin verkkosivujen lisäksi Oulu perusti helmikuussa oman kaupunkimedia Mun Oulun. Vuoden loppuun uutta palvelua on käyttänyt yli 300 000 eri lukijaa”, Salmi lisää.
Yli 50-vuotiaat aktiivisimpia seuraajia
Kyselyn mukaan aktiivisimmin erilaisia viestintäkanavia seuraavat 50–59-vuotiaat ja 60–69-vuotiaat kuntalaiset. Vähiten kanavia seuraavat alle 30-vuotiaat.
Kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraaminen paikallisesta ja maakunnallisesta sanomalehdestä, radiosta ja televisiosta sekä erilaisista tiedotuslehdistä on yleisintä vanhimmassa, vähintään 70-vuotiaiden ikäryhmässä.
”Vaikka kuntien viestintä yleistyy erilaisissa digitaalisissa kanavissa, perinteisimpiä kanavia ei kuitenkaan kannata unohtaa. Samalla myös tulevissa kuntavaaleissa valittavat valtuutetut ovat keskeisessä roolissa kehittämässä kuntalaisten osallisuutta, vuorovaikutteisuutta ja päätöksenteon avoimuutta”, muistuttaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Kunnan verkkosivuja seuraavat ahkerimmin 40–49-vuotiaat ja sosiaalisen median kanavia 30–39-vuotiaat. Nuorimmat vastaajat, eli 18–29-vuotiaat, seuraavat sosiaalisen median kanavia lukuun ottamatta vähiten erilaisia kanavia.
Pienissä kunnissa ahkerampia seuraajia
Erilaisia viestintäkanavia kunnan asioiden seuraamiseen käytetään eniten alle 5 000 asukkaan kunnissa ja vähiten yli 100 000 asukkaan kunnissa.
Kuntalaiset seuraavat oman kunnan sosiaalisen median kanavia erityisesti pienemmissä kunnissa.
”Suurissa kaupungeissa etäisyys kunnan, kuntapäättäjien ja yksittäisten kuntalaisten välillä on suurempi, mikä voi heijastua vähäisempänä kiinnostuksena kunnan asioiden ja päätöksenteon seuraamiseen”, Pekola-Sjöblom toteaa.
Nuorimmassa ikäluokassa eri viestintäkanavien seuraaminen on entisestään vähentynyt vuodesta 2017. Myös sosiaalisen median kanavien seuraaminen on vähentynyt siitä huolimatta, että valtaosassa kunnista on otettu käyttöön Facebookin lisäksi myös muita kanavia.
Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2020 -kyselystä, johon vastasi viime keväänä yli 10 000 suomalaista. Kyselytutkimus on toteutettu osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa, jossa on mukana 43 kuntaa eri puolilta Suomea.
Kuntaliiton kyselyn mukaan kunnista 99 prosenttia viestii Facebookissa ja 90 prosenttia Instagramissa. Seuraavaksi suosituimpia sosiaalisen median kanavia ovat YouTube, Twitter ja LinkedIn.