Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen: Oulussa tehty uranuurtavaa työtä osallistamisen eteen

Minkälainen on kansalaisjärjestöjen ja julkisen vallan toimijoiden välinen roolijako sote-uudistuksen jälkeen muuttuneessa yhteiskunnallisessa toimintaympäristössä? Muun muassa sitä pohdittiin torstaina Pohjankartanon salissa pidetyssä alueellisessa kansalaisjärjestöakatemiassa, jossa oli mukana järjestöväkeä sekä julkishallinnon toimijoita.

Paikalla oli myös valtiovallan edustus kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen (kok.) johdolla, sillä valtiovarainministeriön uusi, valtakunnallinen avoimen hallinnon toimintaohjelma julkistettiin Oulun tapahtumassa.

Toimintaohjelmalla pyritään Ikosen mukaan kehittämään hallintoa osallistavammaksi niin, että kansalaisten tarpeita ja demokratiaa palvellaan entistä paremmin. Tämä tarkoittaa käytännössä muun muassa sitä, että kansalaiset pääsevät osallistumaan päätösten valmisteluun ja suunnitteluun.

”Suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyys, demokratian puolustaminen, yhdenvertaisuuden vahvistaminen ja tarvittavien yhteiskunnallisten muutosten läpivienti vaatii sitä, että kaikilla ihmisillä on tunne, että he voivat osallistua ja myös vaikuttaa yhteiskunnan kehittämiseen”, Ikonen sanoi.

”Täällä on esimerkillistä toimintaa – on itse asiassa tehty uranuurtavaa työtä osallisuuden eteen, ja osana sitä hyödynnetty vahvasti kansalaisyhteiskunnan työtä ja osaamista yhteisenä voimavarana.”

Ministerin mukaan ei ollut sattumaa, että valtiovarainministeriö päätti julkaista avoimen hallinnon uusitun toimintaohjelman juuri Oulussa.

”Täällä on esimerkillistä toimintaa – on itse asiassa tehty uranuurtavaa työtä osallisuuden eteen, ja osana sitä hyödynnetty vahvasti kansalaisyhteiskunnan työtä ja osaamista yhteisenä voimavarana”, Ikonen kiitteli.

Organisaatiorajoja ylitettävä

Pohjankartanon keskusteluissa pohdittiin muun muassa sitä, pitäisikö kansalaisjärjestöjen sekä kunnallis-, alue- ja valtionhallinnon roolijaosta nykyisessä tilanteessa hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen puhua kolmikanta- vai jopa viisikantayhteistyönä. Ikonen totesi, että organisaatioiden ja osapuolten määrää tärkeämpää on, että yhteistyö eri tahojen välillä toimii.

”Meidän järjestökenttämmekään ei ole vain yksi toimija, vaan hyvin moninainen kenttä, jossa on monenlaista erilaista asiantuntijuutta. Olisiko se pääviesti kuitenkin, että tehdään yhdessä, ratkotaan ongelmia yhdessä ja tunnistetaan, että osaamista on kaikilla? Kun puhutaan yhdyspinnoista, se on se iso voimavara”, Ikonen sanoi.

Ikonen huomautti myös, että sote-uudistuksen jälkeenkin esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu sekä hyvinvointialueille että kunnille.

”Kumpikaan ei voi siitä irtaantua, ja siinä on ihan äärimmäisen tärkeää, että kumppanuutta rakennetaan nimenomaan järjestöjen kanssa. Ne voivat tuoda asiantuntijuutta tai olla palveluntuottajia, mutta ennen kaikkea järjestökentän merkitys tulee vertaistuen kautta, kaiken sellaisen toiminnan myötä, mitä julkinen toimija ei pysty edes tekemään”, Ikonen sanoi.

Hän piti hyvänä esimerkkinä jo sitä, että Oulussa oli kokoonnuttu yhteen kansalaisjärjestöakatemiaan pohtimaan rooleja uudistuneessa toimintaympäristössä.

”Meidän pitäisi pystyä katsomaan yli organisaatiorajojen, unohtaa vähän se missä jonkun alue alkaa ja mihin se loppuu. Ei puhuta rajapinnoista vaan mieluummin yhdyspinnoista ja siitä, miten ollaan yhdessä enemmän.”

Koordinoinnissa parantamista

Kansalaisjärjestöakatemiassa esiteltiin järjestöille kesällä tehtyjen kyselyiden tuloksia, joiden mukaan järjestöjen ja yhdistysten sekä muiden toimijoiden yhteistyössä, tiedonkulussa ja toiminnan koordinoinnissa on vielä paljon parantamisen varaa. Sama koskee järjestöjen keskinäistä työnjakoa ja vuorovaikutusta.

Tapahtuman keskusteluissa ja puheenvuoroissa korostui kuitenkin vahva halu tehdä yhteistyötä ja parantaa keskinäistä verkostoitumista.

Mielenvireys ry:n puheenjohtaja Anna-Liisa Lämsä totesi, että Oulun alueella organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä yli organisaatiorajojen on jo tehtykin, esimerkiksi hänen johtamassaan Oulun mielenterveys- ja päihdeneuvostossa.

”Se ei ole lakisääteinen, mutta Oulussa se on haluttu vapaaehtoisesti pitää, jotta on yhteys kentän järjestöjen ja hyvinvointipalveluiden tuottajien ja kaupungin välillä. Järjestöillä on myös lukemattomia verkostoja, joihin kuka hyvänsä saa liittyä. Keskustelufoorumeita on, joissa voidaan vaikkapa kuulla, mitä hyvinvointialueella on menossa ja kertoa myös kentän terveisiä”, Lämsä muistutti.

Lämsä totesi ministeri Ikosen tavoin, että järjestöjen merkitys painottuu erityisesti vertaistuessa ja ihmisten kohtaamisessa tavalla, jota julkiset organisaatiot eivät välttämättä pysty tarjoamaan.

Paneelikeskustelussa mukana olleet maakuntajohtaja Jussi Rämet ja Oulun kaupunginjohtaja Seppo Määttä korostivat myös, että hallinnon toimijat tarvitsevat järjestöjen työtä tuekseen.

”Järjestöillä on varmasti sellaista tarjottavaa, mitä meillä ei kaupunkina ole. Oulukin on pinta-alaltaan aika iso kaupunki, ja on tärkeää, että meillä on kattavat palvelut kaikilla alueilla. Tässä me varmasti tarvitsemme järjestöjen ja yhdistysten tukea. Tärkeää on tietää, millaisia palveluja kartalla on, jotta ei tule turhia päällekkäisyyksiä vaan käytetään resursseja järkevällä tavalla”, kaupunginjohtaja Määttä totesi.

Alueellinen kansalaisjärjestöakatemia järjestettiin Oulussa toista kertaa. Sen taustalla ovat valtiovarainministeriön koordinoimat, valtakunnalliset kansalaisjärjestöakatemia -tilaisuudet. Oulun kaupunki järjesti tilaisuuden yhteistyössä Valtiovarainministeriön, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ja Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunnan sekä alueen järjestöjen kanssa.