”Kuin kokonaan toinen kaupunki” – Uumajan kokemukset rohkaisevat Oulu2026 tekijöitä
Kulttuuripääkaupunkivuoden vaikutukset ovat olleet Uumajassa pitkäkestoisia, mistä kiittävät nykyiset ja entiset kaupunkilaiset. Oululaisilla on tulevaisuudessa taatusti myös aihetta suosionosoituksiin.
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden tuomaa vaikutusta etukäteen arvioiva ”mitä se hyvejää -väki” olisi oppinut Visit Umeån toimitusjohtajan Pohjoisen Matkailufoorumissa esittämistä tuloksista.
Vajaan kuukauden kuluttua Oulussa aloitetaan lähtölaskenta kohti kulttuuripääkaupunkivuotta.
”Oulu2026-laskuri käynnistyy 31.12.2024”, ohjelmajohtaja Samu Forsblom muistutti Oulussa koolla ollutta Pohjoisen Matkailufoorumia.
Kulttuuripääkaupunki tulee olemaan ensi vuoden aikana yhä vahvemmin esillä kaikkialla Oulussa. Jos innostuksen voikin arvella kasvavan, vuoden 2026 vaikutukseen pessimistisesti suhtautuvat tuskin vaikenevat täysin.
”Mitä se hyvejää” -kommentointia sitkaasti esittäville olisi ollut tarjolla kokemusasiantuntijan faktoja. Uumajan kulttuuripääkaupunkivuoden perintöä ja vaikuttavuutta esitelleen Visit Umeån toimitusjohtajan Gabriella Hed Vallin mukaan kaupunki sai aivan uuden, voimakkaan identiteetin.
”Moni aiemmin Uumajassa asunut tai siellä vieraillut on todennut, miten kaupunkia on nyt vaikea tunnistaa samaksi paikaksi.”
Majoittujat löysivät tiensä Uumajaan
Oululla ja Uumajalla on paljon yhteistä: kaupungit on perustettu samoihin aikoihin ja molemmat sijaitsevat joen ja meren risteyskohdassa. Oulun väkimäärä on lähes kaksinkertainen, mutta onhan se myös kokonaispinta-alaltaan suunnaton länsinaapuriinsa verrattuna: Ouluun mahtuisi kymmenen Uumajaa.
Kummallekin on oleellisen tärkeää olla yliopistokaupunki ja kyetä pitämään kiinni sinne opiskelemaan tulleista, ja olla kiinnostava niillekin, jotka ovat vain käymässä.
Hed Vall myöntää pessimistien olleen äänessä myös ennen Uumajan kulttuuripääkaupunkivuotta 2014. Epäilijöiden ja kriitikoiden odotuksena oli, että matkailijat ja sijoittajat unohtaisivat Uumajan heti valokeilan poistuttua kaupungin yltä ja jäljellä olisi vain tyhjä kukkaro.
”Meiltä tivattiin heti vuonna 2015 usealta taholta, mitä Uumajalle oli jäänyt käteen. Kysymyksiin oli tuolloin vielä vaikea vastata, mutta nyt ei. Näemme selkeitä, pitkäaikaisia vaikutuksia.”
Gabriella Hed Vall on ekonomi ja taustaltaan yrittäjä ja ymmärtää siten, miten turismin tarpeet ja yrittäjyyden mahdollisuudet ovat sovitettavissa yhteen.
Hed Vallin esittelemät tilastot puhuvat puolestaan: turismin kasvusta kertovat niin hotellikapasiteetin kasvu – vuonna 2013 hotellihuoneita Uumajassa oli 900 ja vuonna 2024 jo 2000 – kuin hotelliyöpymisten määrä. Se oli vuonna 2023 peräti 60 prosenttia suurempi kuin kulttuuripääkaupunkivuoden alkaessa.
”Hotellien määrä kasvoi viidellä ja lisää on tulossa. Jo toiminnassa olleiden oli myös pakko uudistua pärjätäkseen kilpailussa”, Hed Vall kertoo.
Skeittaajat ja sinfonikot samalla tontilla
Kulttuuripääkaupunkihanke auttoi toteuttamaan monia pitkään hautuneita kehittämishankkeita. Niistä tärkein oli kulttuuritalo Väven (Verkko), joka on perinteistä kulttuuritaloa huomattavan laajempi kokonaisuus.
Ideana on ollut luoda yhteys kaiken kokoisten kulttuurialan toimijoiden välille synnyttämään elämysten kirjoa.
Kulttuurikin ymmärretään laajasti: ruoasta konsertteihin, viihteestä asiapitoisiin luentoihin, yksityistilaisuuksista kansanjuhliin ja järjestystä ohjelmasta spontaaneihin tapahtumiin.
Niinpä samalta alueelta löytyy kaupunginkirjasto, Ruotsin ainoa naishistorian museo, näyttelytiloja ja konsertti- ja elokuvasaleja mutta myös hotelleja, ravintoloita, kahviloita ja leipomokin sekä puistoa ja erityinen tilansa skeitti- ja parkourharrastajille.
Uumajalaisten veronmaksajien kukkaroa ei käännetty nurin, vaan kulttuuripääkaupunkiin ja sen jälkeen jäävään vetovoimaan uskoivat myös sijoittajat. Kulttuuritalo oli kaupungin ja paikallisen perheyrityksen, sijoitusyhtiön, yhteinen hanke, mutta esimerkiksi myös kansainväliset hotelliyritykset ovat satsanneet vahvasti Uumajaan ja sen turismiin.
Myös Ouluun rakentuu kulttuuripääkaupunkivuoteen uutta tilaa kulttuurille: Oulun museo- ja tiedekeskuksen päärakennus Tiima avaa ovensa vuonna 2026. Kuva: Mika Friman
Vuosi 2014 toi Uumajalle todella runsaasti näkyvyyttä eurooppalaisessa mediassa. Hed Vallin mukaan kiinnostus kaupunkia kohtaan on yhä huomattavaa.
”Kulttuuripääkaupunkistatuksella on edelleen vaikutusta. Se on merkki laadusta, joka kertoo Uumajan olevan kiinnostava kansainvälisesti.”
Oulu ja Uumaja ovat myös yhtä kaukana maansa pääkaupungeista. Hed Vallin viesti onkin, ettei sen kautta ja kanssa tarvitse välttämättä operoida niin paljon kuin oletetaan.
”Kulttuuripääkaupunkivuoden seurauksena meillä on hyvin vahva verkosto ympäri Euroopan. Jotkut sanovat jopa, että meillä on jykevämmät suhteet Euroopan kuin Tukholman kanssa.”
Gabriella Hed Vall on erityisen mielissään siitä, miten kulttuuripääkaupunkivuosi opetti uumajalaiset innostumaan entistä enemmän kulttuuritapahtumista ja myös ymmärtämään paremmin oman paikallisen kulttuurin arvon.
Tästä heitä myös palkitaan.
”Olen ylpeä asuessani kaupungissa, joka investoi kulttuuriin eniten kutakin asukastaan kohden Ruotsissa.”