Konsernijohtaja Alatossava kehottaa varautumaan sähkökatkoihin talvella: ”Kaikki keinot sähkön säästämiseksi on syytä ottaa käyttöön joka tasolla"

Oulun kaupungin konsernijohtaja Ari Alatossavan mukaan alkavana talvena on tosissaan varauduttava siihen, että energiaturvallisuutta varmistetaan paikallisilla sähkökatkoilla. Kaupungin osalta tilanteeseen valmistadutaan aktiivisesti kaupunginjohtaja Päivi Laajalan asettaman varaustumistyöryhmän johdolla.

Konsernijohtaja Alatossava piti perusteellisen katsauksen ajankohtaisista energia-asioista kaupunginvaltuuston kokouksessa 10. lokakuuta. Tallenne Alatossavan esityksestä on katsottavissa yllä.

Oulussa sähköä kulutetaan noin 2,5 terawattituntia vuodessa ja Oulun Energia tuottaa noin 1,1 terawattituntia vuodessa, joten täälläkin ollaan pitkälti tuontisähkön varassa. Alatossava muistutti, että osa tuotannosta on riippuvaista säästä.

”Toiveena tuonne yläkertaan voisi esittää, että syksy olisi tuulinen ja sateinen. Sillä on suora vaikutus siihen hintaan, mitä me sähköstä maksamme”, Alatossava sanoi.

”Jos sähköpula muuttuu todelliseksi, Fingrid suojaa kantaverkkoa kaatumiselta määräämällä paikallisia sähkönrajoitustoimenpiteitä.”

Alatossava varoitti, että kulutuksen sääntely on todellinen mahdollisuus tulevan talven aikana kantaverkkoa uhkaavan sähköpulan vuoksi, joka voi tulla esimerkiksi pitkän pakkasjakson aikana.

”Jos sähköpula muuttuu todelliseksi, Fingrid suojaa kantaverkkoa kaatumiselta määräämällä paikallisia sähkönrajoitustoimenpiteitä. Käytännössä sähkönjakeluyhtiöt päättävät, mistä omalta sähkönjakelunalueeltaan sähköjä katkaistaan, ja Fingrid ilmoittaa, kuinka kauan se on voimassa.”

Alatossavan mukaan on todennäköistä, että sähkökatkot ajoitettaisiin aamun tunteihin, koska kulutus on kovimmillaan aamuseitsemän ja -yhdeksän välillä.

Kaupunki ei päätä hinnoista

Kansalaisia on puhuttanut etenkin sähkön kohonnut hinta. Alatossava muistutti, että Oulun kaupunki ei pysty suoraan vaikuttamaan sähkön hintaan, koska Oulun Energia ei myy sähköä vähittäisasiakkaille, ja hinnat määräytyvät markkinoilla. Kaikki kaupunkilaiset eivät myöskään ole Oulun Energian verkon piirissä, vaan kaupungin alueella toimii muitakin sähkönjakeluyhtiöitä.

Oulun Energian puolesta sähkön myy kuluttajille valtakunnallisesti toimiva Oomi, josta Oulun Energia omistaa 23,9 prosenttia. Merkittävää päätösvaltaa Oomissa käyttävät myös Vantaa, Lahti ja Pori.

”Itse näkisin, että luontevin tapa tukea kaupunkilaisia – jos siis sellaiseen päätetään lähteä – on se, että Oulun Energian kaupungille maksamat osingot käytetään kaupunkilaisten hyväksi, kaupungin haluamalla tavalla. Sitähän kaupunki jo tälläkin hetkellä tekee, koska osinkoja käytetään ihan normaalisti palvelujen tuottamiseen”, Alatossava sanoi.

”Kaikkien on hyvä ymmärtää, että koska tuotannon määrää kullakin hetkellä on tässä tilanteessa vaikea arvioida, se tarkoittaa sitä, että epävarmuus kasvaa.”

Hän korosti, että epävarmaan markkinatilanteeseen kaupunki ei voi vaikuttaa.

”Kaikkien on hyvä ymmärtää, että koska tuotannon määrää kullakin hetkellä on tässä tilanteessa vaikea arvioida, se tarkoittaa sitä, että epävarmuus kasvaa. Sillä on aina vaikutuksensa sähkön hintaan”, Alatossava sanoi.

”Sähköyhtiöiden näkökulmastahan tilanne on käytännössä se, että ne eivät voi tai halua tehdä tällä hetkellä määräaikaisia sopimuksia, ellei heillä itsellään ole omaa tuotantoa tai sopimuksia sähkön määrästä sähkön toimittajien kanssa. Sen takia määräaikaisiin sopimuksiin on leivottu sisään huomattavaa riskilisää, ja tarjottujen sopimusten hinnat ovat niin korkeita”, Alatossava selitti.

Säästäminen tärkeää sopimuksesta riippumatta

Alatossava huomautti, että sähkön hinta pysynee nykyisessä maailmantilanteessa pitkään korkeana, koska tuotannon lisääminenkään ei onnistu nopealla aikataululla.

”Kaikki keinot sähkön säästämiseksi on syytä ottaa käyttöön joka tasolla, niin kotitalouksissa kuin yrityksissä, kunnissa ja kaupungeissa”, Alatossava korosti ja muistutti, että edullistenkin sopimusten piirissä vielä olevien on syytä säästää sähköä, koska kokonaiskulutus on ratkaisevaa.

Julkinen sektori on varautunut tukemaan kansalaisia energiakriisin aikana monin tavoin, sekä EU:n että valtion tasolla, mutta yksityiskohdat esimerkiksi energiayhtiöiden voittojen verotuksesta saatujen tulojen käyttämisestä kansalaisten hyväksi ovat monelta osin vielä auki.

Valtiolta tukitoimia

Valtio on päättänyt tukea sähkölaskujensa kanssa kamppailevia kansalaisia noin 800 miljoonan euron tuella, johon kuuluvat sähkön arvonlisäveron alentaminen 10 prosenttiin joulu-huhtikuun osalta sekä määräaikainen sähkövähennys ja sähkötuki. Kotitalousvähennyksen kaltainen sähkövähennys on enintään 2400 euroa taloutta kohti. Sähkövähennys tehdään verosta, ei tulosta, eikä se vaikuta kotitalousvähennykseen. Kelalta haettava määräaikainen sähkötuki taas kohdennetaan pienituloisille ihmisille, joilla ei ole mahdollisuutta täysimääräiseen sähkövähennykseen, ja se on enimmillään 660 euroa kuukaudessa.

Kunnille merkittävin asia on energiansäästäminen ja kriisitilanteisiin varautuminen. Aiemmin tehtyjä kaupungin ja sen tytäryhtiöiden varautumissuunnitelmia on päivitetty tämänhetkiseen tilanteeseen. Kaupunginjohtaja asetti syyskuussa erityisen varautumistyöryhmän asiaa varten.

Oulun kaupungin sähkön kulutuksesta kaksi kolmasosaa on pitkäaikaisilla sopimuksilla hintasuojattuja, mutta loppu kolmasosa toimii pörssisähköhinnoilla, millä on suuri vaikutus esimerkiksi kiinteistöjen menoihin.

”Tällä hetkellä näyttää siltä, että merkittäviä kustannusten nousuja on tiedossa”, Alatossava sanoi.