Kongressit houkuttavat yhä enemmän kansainvälisiä asiantuntijavieraita Ouluun
Vuodelle 2024 näkymät ovat valoisat: Ouluun odotetaan tuhansia kongressivieraita eri tieteenaloilta. Kuva: Harri Tarvainen
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulussa pidettiin viime vuonna 25 kansainvälistä kongressia, joihin osallistui yhteensä yli 1 700 henkilöä. Kongressimatkailu toi kaupunkiin noin 2,4 miljoonaa euroa, josta kokonaisrahankäyttö oli yli 1400 euroa henkilöä kohden. Parhaimmillaan kongressitulot ovat yltäneet 4–5 miljoonaan euroon vuodessa.
Eniten kongresseja järjestettiin luonnontieteiden ja matematiikan alalla. Muita merkittäviä sektoreita olivat yhteiskuntatieteet, historia ja turvallisuus. Osanottajamäärien mukaan suurimpia aloja olivat luonnontieteiden ja matematiikan lisäksi teknologia, tietotekniikka ja arkkitehtuuri.
Tämä näkyy myös Oulussa, sillä yksi merkitettävimmistä Oulussa järjestetyistä luonnontieteenalan kongresseista viime vuonna oli Icess15th Oulun yliopistolla.
”Kyllähän luonnontieteet ja matematiikan osaaminen on erittäin korkealla tasolla Suomessa ja myös Oulussa. Oulua voisimme tuoda enemmänkin konferensseissa esille esimerkiksi teknologian ja hyvinvoinnin osalta”, toteaa fysiikan professori, vetytutkimusjohtaja sekä Icess15th-konferenssin puheenjohtaja Marko Huttula Oulun yliopistolta.
Tärkein syy osallistua kongressiin on sen ohjelma ja sisältö. Lisäksi osallistujat haluavat esitellä omaa tutkimustaan ja verkostoitua. Virallisen kongressiohjelman lisäksi kongressivieraat nauttivat Suomessa paikallisista kokemuksista ja elämyksistä ja ovat halukkaita palaamaan Suomeen lomallaan.
Lisäksi osallistujat vierailevat suomalaisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa sekä tapaavat paikallisia tutkijoita, tieteentekijöitä ja potentiaalisia uusia asiakkaita. Kongressit ovatkin hyvä keino markkinoida suomalaista osaamista ja houkutella osaajia. Ne myös mahdollistavat tieteen ja yrityselämän kohtaamisen.
”Oulun ei kannata kilpailla metropolien kanssa samoista asioista, vaan hyödyntää pohjoista eksotiikkaa, kuten luontoa ja pyöräteitä”, Huttula mainitsee. Kuva: Mikko Törmänen/Oulun yliopisto
Kongresseilla näkyvyyttä
Esimerkiksi Icess15th -konferenssiin osallistui vieraita 24 maasta, joka toi globaalisti valtavan näkyvyyden Oululle.
”Jos ja kun halutaan kansainvälistä väkeä kiinnostumaan Oulusta, on konferenssien ja kongressien järjestäminen tärkeää. Tieteenteko palvelee myös Oulun kaupunkia ja on oleellinen osa toimintaa, tiedeyhteisö ja huippututkijat vuorovaikuttavat toistensa kanssa. Konferenssit ovat tyypillisimmillään johtavien tutkijoiden ja tiedeyhteisöjen kohtaamispaikkoja”, Huttula jatkaa.
”Näen Oulun kaupungin ja Oulun yliopiston yhteistyön myös kovasti tarpeellisena. Sujuva yhteistyö on todella tärkeässä roolissa”, jatkaa Huttula.
Kansainvälisten kongressien avulla on mahdollisuus saada lisää verkostoja ja päättäjiä vierailemaan Oulussa.
”Nämä vierailut ovat tärkeitä investointien, tunnettuuden sekä saavutettavuuden näkökulmasta. Tähtäämme viiden suosituimman kongressikaupungin joukkoon Suomessa”, toteaa Oulun kaupungin markkinointipäällikkö Riina Aikio.
Oulun kaupungin konsernihallinnossa olevan Oulu Convention Bureaun tehtävänä on kutsua ja houkutella yhdessä järjestäjän kanssa kongresseja ja tapahtumia Ouluun.
Kongressit luovat mielikuvaa kaupungista
Sekä järjestäjät että osallistujat uskovat kasvokkain tapahtuvien kohtaamisten voimaan kansainvälisesti ja niin myös Oulussa.
”Oheistoiminta, lounaat ja illalliset, joissa tulee kohtaamisia, syntyy uusia ajatuksia ja ideoita sekä kommunikointia tutkimuksen näkökulmalta. Niillä voi herättää kansainvälisen vierailijan kiinnostusta”, toteaa Huttula ja pitää läsnäololla tapahtuvia tilaisuuksia paljon merkittävämpänä kuin netin yli järjestettyjä.
Suomessa järjestettiin viime vuonna 529 kansainvälistä kongressia, joista 84 prosenttia järjestettiin fyysisenä tapahtumana. Määrä on suurempi kuin edellisvuonna, ja tulevat vuodet näyttävät valoisilta.
Hybriditapahtumien määrä on laskussa edellisistä vuosista, ja niitä oli noin 15 prosenttia kaikista kongresseista. Pelkästään virtuaalisena kansainvälisiä kongresseja järjestettiin enää hyvin vähän.
”Ei kannata olla kansainvälinen metropoli, kuten Pariisi tai Milano, vaan hyödyntää pohjoista eksotiikkaa, kuten luontoa ja pyöräteitä”, Huttula mainitsee.
Kesä-, syys- ja lokakuu suosituimmat kuukaudet
Kongresseja järjestetään Suomessa ympäri vuoden. Kiireisin sesonki ajoittuu kesäkauteen; kesäkuu oli myös viime vuonna selvästi vilkkain kongressikuukausi. Seuraavaksi suosituimmat kuukaudet olivat touko-, syys- ja lokakuu. Hiljaisinta oli tammi- ja heinäkuussa. Osallistujamäärällä mitattuna vilkkain kuukausi viime vuonna oli toukokuu, jolloin Suomessa vieraili lähes 16 000 kongressiosallistujaa.
Helsingissä järjestettiin 202 kongressia. Tilaston toisen sijan jakavat Espoo ja Turku, joissa molemmissa järjestettiin viime vuoden aikana 57 kongressia. Tampereella tapahtumia tilastoitiin 52 ja Jyväskylässä 39. Vaasassa kongressien määrä oli 34, Oulussa 25 ja Lahdessa 16. Lähes kaikissa kaupungeissa järjestettiin enemmän kongresseja kuin vuonna 2022.
Koko Suomen osalta osallistujia oli noin 12 500 enemmän kuin edellisenä vuonna. Osallistujia tilastoitiin yhteensä 79 155 vuodelta 2023.
Kansainvälisten kongressien tilastokriteerit
Kansainvälinen kokous tai kongressi, jossa:
– vähintään 10 osanottajaa
– osanottajia Suomen lisäksi vähintään 2 muusta maasta
– vähintään 20 prosenttia osanottajista muualta kuin Suomesta
– kesto vähintään 1 päivä (vähintään 4 tuntia)
– järjestäjänä kansainvälinen järjestö tai sen suomalainen jäsenjärjestö, kansalaisjärjestö, yliopisto, yliopiston laitos tai tutkijaryhmä, ammattikorkeakoulu, tutkimuslaitos, ministeriö tai muu vastaava voittoa tavoittelematon organisaatio.
www.ocb.fi
Artikkelissa on lähteenä on käytetty Finland Convention Bureaun viimeisintä tilastointia vuodelta 2023. Euromäärien osalta on käytetty lähteenä: FCB delegaattitutkimus – Visit Finland.