Koljun maja on tärkeä Halosenniemen kyläyhdistyksen toiminnalle – nyt kaupunki suunnittelee myyntiä

Halosenlahden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Mirja Kaarre ja Kaisa Päätalo ovat syvästi huolestuneita. Miten käy kyläyhdistyksen jatkossa, jos siltä viedään ainoa kokoontumispaikka?

”Tämä on meille ensiarvoisen tärkeä paikka, sillä meillä ei ole koulua tai mitään missä kokoontua”, kertoo Mirja Kaarre.

Halosenlahden entisen koulun vieressä oleva kenttä on luvattu kyläyhdistyksen käyttöön ja kentän jäädyttämiseen on saatu myös lupa sekä tukea kaupungilta.

”Mutta mitään sisätiloja meillä ei sitten enää ole”, Kaarre toteaa.

”Viimeisin saamamme tieto kaupungilta on, että Kolju menee ensi keväänä nettihuutokauppaan. Vuokrasopimuksemme loppuu tästä 1. huhtikuuta 2022”, hän lisää.

Kyläyhdistys yhteisön ylläpitäjänä

Vuonna 2014 perustettu Halosenlahden kyläyhdistys on järjestänyt vuosien varrella Koljun majalla monenlaista toimintaa. Majalla on laulettu kauneimpia joululauluja, vietetty syysmarkkinoita, järjestetty hiihtokilpailuja ja onkikilpailuja sekä lasten musiikkikerhoja.

Elokuinen Koljussa kajastaa -tapahtuma on kerännyt kyläläisiä yhteen nauttimaan tanssista ja musiikista. Ennen korona-aikaa myös kerran kuukaudessa järjestetty kyläkahvila tarjosi Halosenlahden ikäihmisille paikan tulla tapaamaan toisiaan. Koljun maja onkin ollut tärkeä yhteisön hyvinvoinnin edistäjä.

Majaa vuokrataan myös virkistyskäyttöön, kuten lomailuun ja juhlien järjestämiseen. Varauskalenteri on tälläkin hetkellä buukattu pitkälle. ”Lokakuulta vasta löytyvät seuraavat vapaat viikonloput”, kertoo Kaarre.

”Majaa käyttävät myös ympäristökunnat. Varsinkin näin korona-aikaan tämän on ollut tärkeä monille ihmisille ja lapset pääsevät myös uimaan Koljun majan rannasta. Kaarteen mukaan Halosenniemelle onkin muuttanut viime vuosina paljon lapsiperheitä, joille kyläyhdistys haluaa tarjota mielekästä tekemistä.

Kaarteen ja Päätalon mukaan ikävimmältä kuitenkin tuntuu se, että Koljun majan myynnin myötä häviäisivät laituripaikat myös kahdelta kalastajalta.

”Kahden perheen toimeentulo on siitä kiinni, saavatko he pitää veneitään täällä. Molemmat kalastajat myös vielä työllistävät muita ihmisiä”, harmittelee Kaarre.

Kaarre ihmettelee majan myynnin tarpeellisuutta, koska siitä ei pitäisi olla kaupungille suuria kuluja. Kyläyhdistys maksaa tiloista vuokraa ja pitää osaltaan huolta kiinteistöstä.

”Satamatoimikunta on tehnyt kaikki ruoppaukset omilla kustannuksillaan, ja he ovat tehneet vuosikausia töitä tuossa”, hän lisää.

”Tuntuu, että meiltä vedetään mattoa jalkojen alta. Ollaan kuitenkin aika pienellä porukalla saatu paljon aikaiseksi. Nyt tuntuu, että koko systeemi on kaatumassa ja samalla menee koko kyläyhdistys”, huolehtii Kaarre.

Koljun maja on osa alueen kulttuurihistoriaa

Halosenlahden kyläyhdistys myös valittiin vuonna 2016 vuoden Haukiputaalaiseksi. ”Se kertoo, miten paljon hyvää ollaan saatu aikaiseksi tällä alueella”, toteaa Päätalo.

Koljun maja ja sen satama-alue ovat myös tärkeä osa Halosenlahden alueen kulttuurihistoriaa.  

”Täällä on historiaa, täällä sijaitsi ennen saha. Koljun maja on Rauma-Repolan entinen kiinteistö, jossa ovat työmiehet käyneet syömässä. Minun mummunikin on ollut kokkina täällä aikoinaan”, kertoo Kaarre.

Kyläyhdistys on myös ollut osaltaan mukana säilyttämässä paikallista kulttuurihistoriaa.

”Olimme vasta mukana korjaamassa 1700-luvulla tehtyä riiheä Halosenniemessä. Koetamme omalta osaltamme tehdä niin paljon, kuin mahdollista”, vahvistaa Kaarre.

”Toivomme, ettei Oulusta ja sen lähialuilta hävitetä kaikkea kulttuurihistoriallisesti merkittävää ennen kulttuuripääkaupunkivuotta 2026”, lisää Kaisa Päätalo.  

Rakennukselle pyritään löytämään sopiva ostaja

Oulun kaupungin Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden tekninen isännöitsijä Sakari Kela vahvistaa, että Koljun majan myyntiä valmistellaan.

”Todennäköisesti rakennus myydään, mutta kiinteistöön kuuluva maa-alue rakennuksen ympäriltä vuokrataan. Tarkoitusta ei ole lähteä häiritsemään satama-aluetta, vaan nimenomaan turvata kalastajien toiminta. Se on lähtokohtana”, kertoo Kela alueen suunnitelmista.

Myynnin syynä on rakennuksen korjaustarve sekä olemassa oleva korjausvelka. ”Rakennus halutaan myydä tämänhetkisessä kunnossa, kunnostettavaksi jollekin toiselle toimijalle yleiskaavan käyttötarkoituksen mukaisesti”, Kela kertoo.

”Kaupunki yrittää kuitenkin aina saada rakennukseen sopivan toimijan, joka palvelee sen käyttötarkoitusta jatkossakin”, hän lisää.