Käytössä olevien liiketilojen määrä keskustassa ennallaan – kahviloiden ja ravintoloiden osuus kasvaa

Viime viikolla julkistetun valtakunnallisen elinvoimalaskennan mukaan Oulun kaupunkikeskustassa on kaikkiaan 819 liiketilaa. Lisäystä edellisestä vuodesta on 11. Uusia liiketiloja on muun muassa Pekurin korttelissa ja Rautatienkadulla.

Käytössä olevien liiketilojen määrä Oulun keskustassa on samalla tasolla kuin vuonna 2023. Uusimmassa, tänä keväänä tehdyssä laskennassa käytössä olevia liiketiloja havaittiin 710 kappaletta, kun viime vuonna oli yksi enemmän.

Toisin kuin useissa kaupungeissa, Oulussa monet tyhjistä liiketiloista eivät ole vapaina. Käytännössä tämä johtuu siitä, että vähitellen kasvavassa keskustassa on useita mittavia kiinteistökehityskohteita. Nämä odottavat kaavan etenemistä tai rakentamispäätöstä, esimerkkinä kävelykeskusta-alueelta niin sanotun Rotuaarin uuden jatkeen varressa sijaitseva Ravanderin kortteli.

Kahviloiden ja ravintoloiden lukumäärä on edelleen kasvanut. Niiden osuus käytössä olevista liiketiloista on 22,7 prosenttia (viime vuonna 21,9 prosenttia). Palveluiden osuus liiketiloista on 43,9 prosenttia ja kauppojen 28,7 prosenttia.

Lauantaiaukiolot vähenemässä

Oulussa, kuten kaikissa muissakin Suomen isoissa kaupunkikeskustoissa, lauantaisin aukiolevien kauppojen lukumäärä on laskenut 16 kappaleella viimeisen kolmen vuoden vertailujaksolla. Tampereella vastaava vähenemä oli 28 kauppaa ja Helsingissä 121 kauppaa.

Ainoastaan arkipäiväisin auki olevien kauppojen, ravintoloiden ja palveluiden kokonaismäärä on kasvanut Oulussa 14 kaupan verran. Tämäkin trendi näkyy kaikissa suurissa kaupungeissa kolmen vuoden vertailujakson aikana.

Laaja kuntarakenne vaikuttaa

Nyt julkistetun elinvoimalaskennan mukaan valtakunnallinen kaupunkikeskustojen elinvoimaluvun lasku välillä 2021–2024 oli keskimäärin -2,3 prosenttia. Oulussa tilanne on ollut valtakunnallista kehitystä hieman parempi: Oulun keskustan vuotuinen elinvoimaluvun lasku oli keskimäärin -2,1 prosenttia.

”Oulun elinvoimalukuun vaikuttaa väkimäärään suhteutettuna laajemmalle levinnyt kuntarakenne verrattuna muihin suuriin suomalaiskaupunkeihin”, kommentoi kaupunkiympäristöjohtaja Marko Kilpeläinen.

Keskustojen elinvoimalaskenta perustuu liiketilojen kartoittamiseen ja luokittamiseen. Laskennassa liiketilat kartoitetaan ja luokitellaan toimialojen ja aukioloaikojen mukaisesti. Elinvoimalukua korottavana tekijänä nähdään esimerkiksi lauantaisin aukiolevien liikkeiden määrä. Mukaan lasketaan ainoastaan tutkimushetkellä aktiivisesti liiketoimintaa harjoittavien liiketilojen osuus. Remontointi tai tuleva liiketoiminnan avaaminen tulkitaan laskennassa elinvoimalukua laskevana tyhjänä tilana.

Elinvoimalaskenta tehdään jalkatyönä, jotta todellinen tilanne voidaan todeta kuluttajan näkökulmasta. Mukana tarkastelussa ovat sellaiset liiketilat, joilla on oma ovi kadulle tai kauppakeskuksen käytävälle.