Kaupunki käynnistänyt kansalaiskyselyn Oulun merellisyyden nostamiseksi
Oulun seudun rannat ovat pitkälti pusikkoa ja siten vaikeasti virkistyskäytössä. Kuvaaja: Carita Forsman
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Vaikka meri on hyvin keskeinen osa Oulua, hyvin harva pitää Oulua merikaupunkina. Oululaiset ovat kaivanneet Ouluun lisää merellisyyttä niin matkailun, tapahtumien kuin veneilyharrastuksen näkökulmasta.
Oulun kaupunki on aloittanut tavoitesuunnitelman laatimisen koskien Oulun meri- ja ranta-alueiden kehittämistä, ja kutsuu asukkaat ja toimijat ideoimaan miltä Merikaupunki Oulu voisi näyttää tulevaisuudessa.
”Useissa puheenvuoroissa on kaivattu Oulun merellisyyden kirkastamista sekä Oulun profilointia merikaupunkina, ja tähän tarpeeseen halutaan nyt vastata”, kertoo Oulun kaupungin yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen hankkeen taustoista.
Merta ei saa unohtaa kaavoituksessa
Eräs Oulun merellisyyttä koko elinikänsä seurannut ja tuotannossaankin hyödyntänyt, on tietysti martinniemeläinen merikapteenin poika, kirjailija Joni Skiftesvik.
”Rantametsä on ainakin minulle eräänlainen sielunmaisema, jossa liikuskelen ilon ja surun hetkinä. Samoin olen huomannut monen muunkin tekevän.”
”Oulun seudun rannat ovat paljolti pusikkoa, kaislikkoa ja lääseikköä. Niiden virkistyskäyttö on vaikeaa, lähes olematonta. Harmillista on, että ainoita rantoja, joita voidaan yhteiskäyttää, ohjataan kaavoituksella yksityisomistukseen”, Skiftesvik toteaa.
”Monia asioita olisi kannattanut miettiä perusteellisemmin kaavoitusta tehtäessä. Onko järkevää rakentaa esimerkiksi uusi torihotelli? Ja minkä takia Toppilan salmen rannat muurataan täyteen kerrostaloja? Onko viimeisetkin veden välkkeet tosiaan kätkettävä?”, kirjailija kyselee.
Harmillista on, että ainoita rantoja, joita voidaan yhteiskäyttää, ohjataan kaavoituksella yksityisomistukseen. – Joni Skiftesvik
”Kun jokin ranta tai sen osuus annetaan yksityiselle, ei se enää palaudu kaikkien käytettäväksi. Tätä samaa Haukiputaan kunta yritti kaksi kertaa Martinniemessä, jossa komea rantametsä oltiin kaavoittamassa kunnan rahapulan ja parin virkamiehen päähänpinttymän takia omakoti- ja rivitaloalueeksi. Viime hetkillä kansalaisliike pääsi väliin ja hölmöily saatiin estetyksi.”
Merenkulku edelleen tärkeää
Oululaisen merenkulun kulta-aika, purjelaiva-aika, kesti 1870-luvun lopulle asti. Merenkululla hankitut suuret voitot alettiin sen jälkeen sijoittaa saha- ja metalliteollisuuteen. Sijoitukset olivat onnistuneita ja vanhojen oululaisten kauppahuoneiden varat tuovat nykyisin taloudellista hyvinvointia Suomeen monien yhtiöiden kautta.
”Meri on ollut pitkään läsnä oululaisten jokapäiväisessä elämässä. Vähitellen meriyhteyksien ja merenkulun merkitys oululaisperheille leivänantajana alkoi vähetä. Siihen vaikutti merellisten työpaikkojen kuihtuminen, mutta myös rautatien tulo Ouluun. Rautatie merkitsi rannikkoliikenteen näivettymistä ja loppumista. Laivat satamissa ja merimiehet kaduilla eivät olleet enää tuttu näky,” kertoo Skifesvik.
Kirjailija tähdentää, että merenkulku on edelleen tärkeässä asemassa Oulussa.
”Satamien kunnosta ja kilpailukyvystä huolehditaan erittäin hyvin. Viimeisin satsaus on uusi 12,5 metrin syväväylä, joka mahdollistaa entistä suurempien alusten pääsyn Oulun satamiin”, hän sanoo ja toteaa, että pienveneilyssäkin olisi potentiaalia kasvuun.
”Vene- ja telakointipaikat ovat kalliita seurojen ylläpitämissä marinoissa, olkoonkin että niissä on hyvät ja monipuoliset palvelut. Jos kaupungilta riittää rahaa palloilu- ja muihin urheiluhalleihin, pitäisi sitä löytyä nykyistä enemmän myös venesatamiin. Veneilyssä kyse on useimmiten koko perheen harrastuksesta, se on syytä huomioida laskettaessa projektista koituvia rakentamiskustannuksia per capita”, sanoo Skifesvik.
Satamia avoimiksi kansalaisille
Hän avaisi satamia myös tavallisille ihmisille.
”Portteja voitaisiin edes joinakin päivinä vuodessa avata kaupunkilaisille, jotta ihmisten ei tarvitse katsella laivoja pelkästään kuvista.”
”Oululaiset harmittelevat sitä, ettei meri näy kaupungille; että edessä on saaristoa. Ei meri näy naapurikaupunkien Kemin eikä Raahenkaan keskustaan ja kuitenkin ne koetaan merikaupungeiksi. Meren ja veden läsnäoloa Oulussa voisi lisätä näköesteitä poistamalla. Miksi muuten vesibussin parkkipaikkana pitää olla toriranta? Se on nykyisin kuin umpiaita sinne missä vesi välppää”, heittää Skiftesvik.
”Sellaisen merellisyyden elvyttäminen tai uudelleen rakentaminen, jota Oulussa 1800-luvulla elettiin ei ole mahdollista, eikä sitä kukaan haluakaan.”
”Merellisyyden lisäämisessä on lähdettävä liikkeelle niillä ehdoilla ja välineillä, jotka ovat käytettävissä tänä päivänä. Oululaista osaamista on teknologian alalla joka suuntaan. Varmasti sieltä ja erilaisista yhteisöistä löytyy tapoja rakentaa tämän päivän merellisyyttä kaupunkiin esim. filmein, näyttelyin, performanssein ja monenlaisine muine tapahtumineen. Nimikkopurjelaiva, vaikkapa Toivo-laiva, olisi upea oululaisuuden näyte, kaiken huippu. Riittäisikö siihen voimavaroja?”, ehdottaa Skiftesvik.
Vastaa Merikaupunki Oulu -kyselyyn
Oulussa on hiljattain laadittu Suistokaupunki -visio, joka keskittyy Oulun keskustan Oulunjoen suistoalueen kehittämiseen. Nyt aloitetun Merikaupunki Oulu -työn tarkoituksena on tarkastella Oulua aina Kiiminkijoen ympäristöstä Liminganlahteen. Tärkeänä osana tätä kaupunki haluaa kuulla asukkaiden, yritysten ja toimijoiden näkemyksiä kehittämiseen.
”On ehdottoman tärkeää kuulla, millaiseksi Oulun merellisyys mielletään tällä hetkellä ja mitä toivotaan tulevaisuudelta, tämä toimii yhtenä olennaisena tavoitesuunnitelman lähtökohtana”, toteaa Tuuli Rantala WSP Finland Oy:sta. Työn on tarkoitus valmistua vuoden 2020 loppuun mennessä.
Kysely on auki 17.2.-15.3.2020 osoitteessa www.ouka.fi/merikaupunkioulu