Kaupunginvaltuustosta löytyi paljon jalkapallon ystäviä – Heinäpään stadion etenee nyt myötätuulessa

Pääosin yksityisellä rahalla toteutettava Heinäpään jalkapallostadionhanke ei ole edennyt niin nopeasti kuin sitä ajavassa AC Oulussa taustayhtiöineen alun perin toivottiin. Projektia ovat viivyttäneet kaavaprosessin aikana vaaditut lisäselvitykset muun muassa linnustosta ja meluhaitoista.

Maanantain kaupunginvaltuustossa stadionin edellyttämä asemakaavan muutos hyväksyttiin kuitenkin yksimielisellä päätöksellä ilman äänestyksiä. Heinäpään urheilukeskuksen alueelle on tarkoitus rakentaa 5000 istumapaikan tekonurmistadion. Ellei lisävalituksia ilmene kuukauden valitusaikana ja rakennuslupa myönnetään nopeasti, rakennustyöt alkanevat ensi kesänä. Mahdollinen valitus lykkäisi stadionin toteumista edelleen jopa parilla vuodella.

AC Oulu kurottaa eteenpäin

Asian käsittelystä itsensä jäävännyt kokoomuksen valtuutettu Tomi Kaismo oli optimistisella mielellä hankkeen etenemisestä jo ennen valtuuston kokousta, koska hankkeella on ollut laaja kannatus yli puoluerajojen ja myös kaupungin johdon vahva tuki. Kaismo toimii AC Oulun hallituksen puheenjohtajana ja seuran suurimman omistajan OTC-sijoitus Oy:n toimitusjohtajana. Stadionhanketta toteuttaa OTC-sijoituksen tytäryhtiö OTC Stadion Oy.

Oululaisen jalkapallon tulevaisuuden näkymät ovatkin nyt paremmat kuin pitkään aikaan: AC Oululla on alla hyvä kausi ja stadionin rakentaminen saattaa käynnistyä tämän vuoden aikana. Kaismo naurahti utelulle, josko oululaiset voivat pian alkaa haaveilla ensimmäisestä jalkapallon Suomen mestaruudesta sitten OPS:n mestaruuden vuonna 1980.

”Kyllähän meillä stadionin valmistumisen ajankohdasta riippumatta on tavoitteena nousta urheilullisella puolella selvästi nykyisestä tasosta ylöspäin, ja on mentykin jo eteenpäin viime vuosina”, Kaismo sanoi.

”Pahimmillaan, jos vaatimukset vielä kiristyvät, meillä ei ole minkäänlaisia olosuhteita pelata liigaa Oulussa ilman stadionia.”

”Olisihan se hienoa, jos mitali jossain vaiheessa Ouluun tulisi. Se ei ole pelkästään stadionista kiinni, mutta jos esimerkiksi europeleihin saadaan paikkoja, stadion on oltava, jotta niitä pystytään edes Oulussa pelaamaan”, Kaismo totesi.

Myös Veikkausliigan osalta nykyinen pelipaikka eli Raatin stadion täyttää nykyvaatimukset vain hädin tuskin.

”Oletettavasti Veikkausliigan kausi pitenee tulevaisuudessa, eli alkaa vähän aikaisemmin ja päättyy vähän myöhemmin. Se tarkoittaa, että meillä tulisi entistä enemmän pelejä, joita joudutaan pelaamaan Oulun ulkopuolella. Pahimmillaan, jos [Veikkausliigan] vaatimukset vielä kiristyvät, meillä ei ole minkäänlaisia olosuhteita pelata liigaa Oulussa ilman stadionia. Raatti ei valitettavasti täytä vaatimuksia”, Kaismo totesi.

Yksimielinen päätös

Kaismon ennakointi hankkeen etenemisestä suotuisasti valtuustossa osui oikeaan: jalkapallon innokkaita ystäviä ja harrastajia ilmoittautui yli puoluerajojen ja moni valtuutettu innostui kertomaan omista pelaaja- tai erotuomarikokemuksistaankin.

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Sami Pikkuaho kiittelikin valtuustokäsittelyn aluksi, että asian ympärillä käydyn värikkään keskustelun jälkeen rivit on koottu ja kaupungille tärkeää projektia viedään esimerkillisesti yhdessä eteenpäin.

Sdp:n valtuutettu Joni Meriläinen piti puheensa ytimekkäänä:

”Kuokka maahan ja pelit käyntiin”, Meriläinen tiivisti.

”Tämä homma on taputeltu, milloin on talkoot”, säesti Heikki Kontturi (vihr) yhtä tiiviissä puheessaan.

Hankkeelle ei löytynyt enää valtuustossa kiivasta vastustusta. Vasemmistoliiton valtuutettu Mauno Murtoniemi, joka on yksi kaavaprosessista lisäselvityksiä vaatineista valtuutetuista, sanoi kuitenkin, että Heinäpään asukkaiden keskuudessa on ”aika laaja tyytymättömyys” stadionin sijaintipaikasta. Murtoniemi toivoi, että kaupunki olisi selvittänyt tarkemmin vaihtoehtoisia paikkoja.

”Uskoisin, että se tyytymättömyys kanavoituu jollakin tavoin”, Murtoniemi ennakoi. Hän kysyi myös alueen liikennejärjestelyistä, joista muun muassa Stora Enson kerrotaan olleen huolissaan. Kaupunkiympäristöjohtaja Marko Kilpeläinen kertoi, että asiasta on neuvoteltu yhtiön kanssa kaavaprosessin aikana ja liikennettä parantavia toimenpiteitä pystytään tekemään.

”Rahoitus on kuulemma hyvällä mallilla ja melkein kasassa, joten jos se sinne yksityisin voimin nousee, niin eipä siinä ole kellään mitään vastustamista.”

Toinen aikoinaan lisäselvityksiä vaatinut valtuutettu Esa Aalto (vihr) totesi, että asiaan liittyvät selvitykset on tehty asianmukaisesti ja kaavaprosessi edennyt lainmukaisesti, joten kaavan hyväksynnälle ei ollut esteitä, vaikka hänen mukaansa oikeutettuja huolia sijaintipaikasta onkin esitetty.

”Rahoitus on kuulemma hyvällä mallilla ja melkein kasassa, joten jos se sinne yksityisin voimin nousee, niin eipä siinä ole kellään mitään vastustamista”, Aalto sanoi.