Kaupunginvaltuusto myönsi yksimielisesti lisärahoituksen asemakeskuksen alueen ostamiseen
Oulun kaupunki ostaa Senaatin Asema-alueet Oy:lta radan itäpuoliset alueet, jonne asemakeskusta suunnitellaan. Viereiselle, kuvan ottamisen jälkeen puretun oikeustalon tontille suunnitellaan monitoimiareenaa. Kuva: Oulun kaupunki / Lentokuva Vallas Oy
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun asemakeskushanke otti maanantaina merkittävän askeleen kohti toteutumista, kun kaupunginvaltuusto hyväksyi ilman soraääniä yhdyskuntalautakunnalle 14 miljoonan euron lisämäärärahan. Sillä ostetaan asemakeskuksen alue Senaatin Asema-alueet Oy:lta, mikä helpottaa huomattavasti koko alueen suunnittelua ja toteutusta.
Asemakeskuksen alueen kiinteistökauppa parantaa huomattavasti Oulun kaupungin mahdollisuuksia kehittää asemanseutua. Tehtävän kaupan myötä junaradan itäpuolella oleva maa-alue sekä alueella sijaitsevat linja-autoaseman rakennukset siirtyvät Oulun kaupungin hallintaan. Radan länsipuolella oleva vanha asemarakennus jää Senaatin Asema-alueet Oy:n omistukseen.
Kaupunginvaltuustossa asia todettiin yksimielisesti tärkeäksi eikä minkäänlaisia soraääniä lisämäärärahan myöntämisestä kuultu. Kun kaupunki pääsee toimimaan omalla tontilla, alueen suunnitteluun ja toteutukseen tulee selvästi entistä paremmat mahdollisuudet.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä (kesk.) totesi, että kaikki odottavat kiihkeästi ”kuokan iskeytyvän maahan” mahdollisimman nopeasti, mutta siitä pisteestä ollaan vielä varsin kaukana.
”Tavoitteena on, että asemakeskusalueelle tulee liiketoimintaa, ehkäpä asumistakin jossakin mittakaavassa, ja joukkoliikenneterminaali, jota todellakin odotetaan, sekä juna- että bussiliikenteen mahdollistamiseksi”, Vehkaperä totesi. Hän painotti, että Raksilan aluetta on tarkasteltava kokonaisuutena: viereiselle tontille suunnitellaan monitoimiareenaa, ja myös marketien puoleinen alue on otettava suunnitelmissa huomioon.
”Meidän on mietittävä yhteisissä suunnitelmissa esimerkiksi sitä, miten tällä alueella liikenne – niin kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen kuin autoilunkin suhteen – toteutetaan. Tämä on iso kokonaisuus, joka tullaan näkemään 5–6 vuoden päästä toteutuksessaan”, Vehkaperä arvioi.
Kiitosta yksimielisyydelle
Valtuutettu Tuija Pohjola (sd.) muistutti, että aseman alueen kehittämistä on ajettu jo kolmen Oulun kaupunginjohtajan aikana. Ongelmana on ollut, että alueen maapohja on ollut usean omistajan hallinnassa, kun sitä on hallinnoinut valtion liikelaitos Senaatti-kiinteistöt. Tämän takia asemanseudun kehittäminen on voinut näyttäytyä kuntalaisille oululaisittain sanottuna ”jappasuna”.
”Siellä oli välillä viisi toimijaa, joiden kanssa piti koettaa neuvotella”, Pohjola totesi ja jakoi kiitosta edelliselle kaupunginjohtajalle Päivi Laajalalle, jonka vaatimuksesta neuvotteluasetelmia Senaatin kanssa saatiin vähitellen selkeytettyä.
Sekä kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Sami Pikkuaho että perussuomalaisten ryhmäjohtaja Jukka Huotari kiittelivät kaupunginvaltuustoa asian yksituumaisesta edistämisestä. Hankkeen eteneminen ei ole missään vaiheessa jäänyt kaupungin päättäjistä kiinni.
”Voi sanoa, että Oulussa päätöksenteko on hyvällä mallilla. Toki meillä on muutamia asioita, jotka eivät ole välttämättä menneet niin hyvin, mutta pääsääntöisesti Oulussa päätöksenteko toimii. Tämä on yksi esimerkki siitä, että asiat etenevät”, Huotari korosti.
”Tämä hanke on niin tärkeä, että se pitää ehdottomasti saada meidän hankeyksikkömme kärkihankkeeksi. Niitähän ei voi olla kovin monta, kenties 2–3, mutta tämä pitää saada sinne, ja meillähän on siihen nyt resurssejakin varattuna”, Pikkuaho sanoi kaupungin uuteen hankeyksikköön viitaten.