Kaupungintalon remontissa tuli vastaan monta ikävää yllätystä – valtuusto myönsi lisärahoituksen
Oulun kaupungintalon remontti saataneen valmiiksi ensi vuoden elokuun tienoilla. Kuvat: Sanna Krook / arkisto
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun kaupungintalon remontti ei valmistu alkuperäisen aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti. Rakenteista löytyi paljon odotettua enemmän korjattavaa, ja Ukrainan sota on vaikuttanut rajusti materiaalien hintoihin ja saatavuuteen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantain kokouksessaan remontin määrärahan korotuksen.
Oulun kaupunginvaltuuston maanantain kokouksessa jouduttiin antamaan lisää rahoitusta sekä kaupungintalon remonttia että Tuiran monitoimitalon rakentamista varten.
Kaupungintalon laajaan peruskorjaukseen oli varattu tämän vuoden talousarviossa noin 20,5 miljoonaa euroa, mutta sitä päätettiin nyt korottaa lähes yhdeksällä miljoonalla eurolla. Uusi kokonaismäärärahan summa on 29,4 miljoonaa euroa.
Rakennuttamispäällikkö Ville Laitinen Oulun Tilapalvelut -liikelaitoksesta antoi valtuustolle perusteellisen selvityksen siitä, miksi tähän on tultu.
”Jos toista kaupungintaloa tarjoatte korjattavaksi, niin en lähde korjaamaan”, tiivisti Laitinen valtuustolle tuntemuksensa projektista, jossa on ollut monia mutkia matkassa.
1880-luvun loppupuolella valmistunutta taloa on remontoitu useaan otteeseen vuosikymmenten varrella. Ensimmäinen iso peruskorjaus tehtiin 1978–82, ja viimeksi taloa on laajemmin remontoitu 2008–10.
Sisäilmaongelmien takia talon uutta peruskorjausta alettiin suunnitella kuutisen vuotta sitten. Varsinaiset korjaustoimet alkoivat purkutöillä marraskuussa 2021, ja helmikuussa 2022 alkoi Ukrainan sota.
”Sota iski tähänkin hankkeeseen käytännössä alkumetreiltä saakka. Olennainen riski oli, että joudumme keskeyttämään työmaan sen takia, että materiaaleja ei saada”, Laitinen sanoi. Tilanne näkyi luonnollisesti myös materiaalien nopeasti ja rajusti nousseissa hinnoissa. Laitisen mukaan sodan vaikutusta ei pysty eurolleen laskemaan, mutta se on joka tapauksessa tuntuva.
”Jos sitä suhteuttaa indeksitarkasteluun, se on 1,7–2,0 miljoonan euron luokkaa, eli kyllä se on meilläkin kynsille lyönyt. Mutta olennaisin osuus on korjauslaajuuden muutoksessa, eli kerrokset, jotka on ajateltu korjattavan tietyllä tavalla, joudutaan korjaamaan paljon raskaammin. Löytyi myös ihan uusia alueita, joiden korjaamiseen ei ollut varauduttu”, Laitinen kertoi.
Alimmat kerrokset murheenkryyninä
Laitinen kertoi, että remontin lähtötietoina ja tavoitehinta-arvion pohjana oli vajaat 50 erilaista tutkimusta rakennuksen kunnosta, ja varmentavia tutkimuksia on tehty runsaasti remontin aikana. Kun varsinaisiin korjaustöihin päästiin, todellinen tilanne valkeni paljon odotettua vaikeampana. Suurimmat ongelmat ovat välipohjissa, jotka nielevät 2,5 miljoonaa euroa lisämäärärahasta.
Kaupungintalon remontissa murheita on aiheuttanut etenkin alimpien kerrosten paljon odotettua huonompi kunto. Kuva helmikuulta 2022.
Laitinen näytti valtuustosalissa rajuhkoa kuvamateriaalia lahonneista rakenteista, tosin hänen mukaansa kuvavalinnat olivat siistimmästä päästä.
”Huomattavaa on kohteen suojelullinen status, eli lähtökohtaisesti se tarkoittaa säilyttävää peruskorjausta. Jokaiselle purkutoimenpiteelle täytyy löytyä perusteet”, Laitinen totesi.
Laitinen esitteli valtuustolle talon piirustukset kerroksittain niin, että punaisella värillä oli merkitty ne paikat, joissa niin sanotut ikävät yllätykset ovat olleet suurimmat. Kolmannesta kerroksesta alaspäin pohjakuvat ovat lähes kauttaaltaan punaiset, ja kellarikerroksesta löytyy Laitisen sanoin ”huutavan punaisia” alueita. Hänen mukaansa aiempien vuosien remontteja ei ole kaikilta osin tehty asianmukaisesti.
Alkuperäisen aikataulun mukaan remontti olisi pian valmistumassa vastaanottovaiheeseen. Laitisen mukaan aikataulusta viivästytään tällä tietoa 8–10 kuukautta, eli käyttöönottoa voitaneen valmistella aikaisintaan loppukesällä 2024.
Talo kuntalaisten käyttöön
Valtuustossa käytiin huolestunutta keskustelua kohonneista kustannuksista, mutta lisämääräraha myönnettiin yksimielisesti talon arvon takia. Yksimielisesti hyväksyttiin myös valtuutettu Martti Korhosen (vas.) esittämä lisäponsi, jossa toivotaan kaupunginhallituksen selvittävän, miten kaupungintalon tilasuunnittelussa huomioitaisiin myös tilojen yhteisöllinen käyttö.
”Minusta tämä on Oulun kauneimpia rakennuksia – kaupungin omistamista rakennuksista ylivoimaisesti kaunein”, Korhonen totesi. Hän piti tärkeänä, että remontin jälkeen entistä useampi oululainen voi sanoa käyneensä kaupungintalossa, mikä edellyttää koko talon käyttötarkoituksen pohtimista.
”Mitä enemmän kaupungintalon oven saranat kuluvat, toisin sanoen mitä enemmän kuntalaiset ja ulkopaikkakuntalaiset käyvät talossa, sen parempi. Ja mitä enemmän veronmaksajien rahaa kaupungintaloon laitetaan, sitä enemmän saranoiden pitää kulua”, Korhonen sanoi.
Valtuustokeskustelussa kiinnitettiin huomiota myös siihen, että myös Aleksinkulma on menossa lähiaikoina remonttiin, mikä lisää osaltaan huutavaa tarvetta erilaisten yhteisöjen kokoontumispaikoille.
Kaupungin hallintopäällikkö Ari Heikkinen totesi, että kaupungintalosta on ensisijaisesti varattava tilaa muun muassa konsernihallinnon, kaupunginhallituksen ja lautakuntien työskentelyyn, mutta tiloja on tarkoitus avata entistä enemmän myös kuntalaisten ja yhteisöjen käyttöön. Tilat ovat myös entistä muunneltavampia, sillä esimerkiksi valtuustosaliin ei tule enää kiinteitä kalusteita.
Tuiraankin lisämääräraha
Valtuusto hyväksyi myös Tuiraan rakennettavan monitoimitalon noin 5,5 miljoonan euron määrärahan korotuksen, joka myös selittyy pitkälti Ukrainan sodan vaikutuksilla rakentamisen kustannustasoon ja sitä myötä kilpailutuksen myötä saatuihin tarjouksiin. Kokonaiskustannusarvio nousi tämän vuoden talousarviossa esitetystä vajaasta 21,3 miljoonasta eurosta 26,8 miljoonaan euroon.
Kaupungin konsernijohtaja Ari Alatossava totesi valtuustolle, että tämän mittaluokan hankkeissa pitkä, monen vuoden aikajänne suunnittelussa aiheuttaa haasteita kustannusarvion tekemiseen ja kokonaisuuden hallintaan, etenkin nopeasti muuttuneessa maailmantilanteessa.
”Jos katsotaan rakennuskustannusindeksiä vuodesta 2000 eteenpäin, se on yhden ainoan kerran tullut alaspäin, globaalin finanssikriisin aikana vuonna 2008. Eli todennäköisesti jos näitä hankkeita siirrettäisiin eteenpäin, kustannukset olisivat entistä suuremmat”, Alatossava huomautti.