Kaupunginjohtajan robottipuhelujen avulla saatiin hyvin vastauksia – vuorovaikutteisuutta kehitetään edelleen

Kaupungin robottipuheluja soitettiin 2000 numeroon yhden päivän aikana viikolla 6. Puhelu tavoitti 1176 henkilöä eli 59 prosenttia kohderyhmiä vastaavasta otoksesta.

Puhelussa kysyttiin kuntalaisilta mielipiteitä kaupungin osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä niiden kehittämistarpeista.

Ensimmäiseen kysymykseen ”Koetko voivasi osallistua ja vaikuttaa Oulun kaupungin palveluiden ja toiminnan suunnitteluun” saatiin yhteensä 782 vastausta. Vastaajista 5,2 prosenttia oli täysin samaa mieltä ja 21,1 prosenttia osittain samaa mieltä. Osittain eri mieltä oli 26,9 prosenttia vastaajista ja täysin eri mieltä 14,6 prosenttia vastaajista.

Toisena kysyttiin, onko Oulussa tarpeeksi vuoropuhelua päättäjien ja kaupunkilaisten välillä. 684 vastaajasta 4,2 prosenttia oli täysin samaa mieltä ja 24,3 prosenttia osittain samaa mieltä. Osittain eri mieltä oli 24 prosenttia ja täysin eri mieltä 12,4 prosenttia.

Kolmantena kysyttiin, tuetaanko Oulussa asukkaiden omaehtoista toimintaa riittävästi. 634 vastauksesta 3,8 prosenttia oli täysin samaa mieltä ja 29,7 prosenttia osittain samaa mieltä. 15,9 prosenttia oli osittain eri mieltä ja 7,9 prosenttia täysin eri mieltä.

Neljännessä, avoimessa kysymyksessä tiedusteltiin, minkä asian puolesta vastaaja tekisi töitä, jos olisi kaupunginjohtajan roolissa. Vastauksissa nousivat esille lapsiperheiden palveluihin ja hyvinvointiin, vanhuksiin sekä liikuntaan ja liikuntapaikkoihin panostaminen, samoin Oulun keskustan toimivuuden parantaminen.

Vuorovaikutussuunnitelmaa päivitetään

Puhelukampanja on osa Oulun kaupungin vuorovaikutussuunnitelmaa, jota päivitetään parhaillaan. Oulussa tavoitteena on pidetty sitä, että kaikki kokevat tulevansa kuulluiksi ja ymmärretyiksi ja kaikilla on samat mahdollisuudet toimia, osallistua ja vaikuttaa asuinalueellaan sekä koko kaupungissa.

Uusi kaupunginjohtaja Seppo Määttä totesi ennen robottipuhelukokeilun alkua pitävänsä vuorovaikutteisuutta keskeisenä asiana työssään.

”Odotan mielenkiinnolla, että päästään porukalla miettimään, millaisia uusiakin vaihtoehtoja kuntalaisten osallistamiseksi voitaisiin kehittää. Se on lähellä sydäntä kovastikin, erityisesti kun olen perehtynyt jonkin verran demokratiaan kohdistuviin haasteisiin, ei ainoastaan Suomessa vaan muuallakin. Demokratian mahdollisessa heikentymisessä yksi keskeinen tekijä on se, jos kuntalaiset ja kansalaiset laajemminkin eivät ole kiinnostuneita niistä asioista, joista keskustellaan, kun ne koskevat kuitenkin meitä kaikkia”, Määttä sanoi.