Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä: Ainolasta luopuminen mahdollistaa paremmat resurssit näyttelyille
Ainolan kulmilla voi nähdä tulevaisuudessa enemmän elämää, muutoinkin kuin tapahtumien yhteydessä. Cor Groupilla on kokemusta oululaisten arvokiinteistöjen kunnostuksesta, vaikka yrityksen toiminta keskittyy terveyden ja hyvinvoinnin palveluihin. Kuva: Sanna Krook
Oulun kaupungin poliittista päätöksentekoa on moitittu hitaaksi jahkailuksi, mutta viimeiset viikot ovat osoittaneet, että nyt on otettu asteen verran rohkeampi ote viedä kaupungin pitkäksi venähtäneitä päätöksiä eteenpäin. Asemakeskus –hanke on edennyt siihen pisteeseen, että yhdyskuntalautakunta käsitteli asemakaavan muutosluonnosta eilisessä kokouksessaan ja seuraavaan kokoukseen on luvassa lisää päätettävää, sillä Ainolan kiinteistökehitys – käytännössä kiinteistön myynti ja tonttivuokraus kiinteistön uudelle omistajalle – siirtyvät myös yhdyskuntalautakunnan käsittelyyn. Ainolan myyntisuunnitelma on herättänyt paljon kritiikkiä, eikä päätös syntynyt kaupunginhallituksessakaan yksimielisesti.
“Ymmärrän täysin, että Ainolan kohtalo herättää paljon keskustelua. Rakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja oululaisille tärkeä. Luupin osalta meidän kuitenkin on pakko tehdä päätökset nyt, tilaratkaisujen osalta emme enempää voi odottaa, vaan haluamme uudistettujen tilojen olevan käytössä vuoden 2026 aikana. Yksimielisesti päätös ei kuitenkaan syntynyt ja päätösesitykseen jätettiin kaksi kirjallista eriävää mielipidettä”, Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä (kesk.) taustoittaa päätöstä.
Luupin tiloja on selvitetty vuodesta 2019 alkaen kaupunginjohtaja Päivi Laajalan asettaessa työryhmän miettimään Tietomaan, Taidemuseon ja Pohjois-Pohjanmaan museon tilaratkaisuja tulevaisuudessa.
Lahjoituskirja ei sitova
Oulun kaupungille Ainolan huvila ja siihen liittyvä maa-alue päätyi kauppaneuvoksetar Maria Åströmin lahjoituksena vuonna 1910. Lahjakirjan mukaisesti Åström toivoi lahjoittamaansa huvilaa käytettävä ainoastaan sivistystarkoituksiin ja yleisölle avoimena tilana. Alkuperäinen huvila tuhoutui tulipalossa, mutta samoille sijoille valmistunut Ainolan nykyversio avasi ovensa 1931.
Rakennus on edellisen kerran peruskorjattu 1984, jolloin sitä korjattiin Pohjois-Pohjanmaan museota varten, mutta tilojen saattaminen nykyaikaisia näyttelykokonaisuuksia varten olisi ollut kaupungille kallis investointi.
“Oulun kaupungin lakimiesten tulkinnan mukaan lahjakirja ei ole kaupunkia sitova, vaan voimme tarvittaessa rakennuksen myydä. Konsernijaoston asettaessa Ainolan myyntiin, korkeimman tarjouksen teki oululainen Cor Group, jolla on tavoite korjata kiinteistö käyttöönsä. Kun rakennuksen vaatima mittava remontti on aikanaan valmis, ei ole poissuljettu, etteikö Ainolassa edelleen olisi yleisölle avoimia tiloja. Kaupungin mahdollisuuksista olla tiloissa toimijana neuvottelemme sitten, kun aika on ajankohtainen”, Vehkaperä toteaa.
Suojeluesitys ei yllätys
Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistys on jättänyt ELY-keskukselle esityksen Ainolan museorakennuksen ja sitä ympäröivän puiston suojelemiseksi. Suojeluesitys ei tullut yllätyksenä.
“Kyllä sekä meillä että ostajalla oli tiedossa, että tällainen esitys on tulossa. ELY tietysti käsittelee esityksen, enkä osaa arvioida, kuinka kauan heillä siihen menee ja mikä lopputulema on. Katsotaan asia kerrallaan – kaupunginhallituksen päätös etenee joka tapauksessa yhdyskuntalautakuntaan”, Vehkaperä toteaa.
Suursatsaus kulttuuriin
Vaikka suojellun Ainolan museorakennuksen myyminen ja museotoiminnan siirtäminen toisaalle päättää kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen aikakauden julkisena kohteena, on asialla myös positiivinen puoli.
“Tämän päätöksen myötä saamme paremmin toimivat museotilat, jonne saadaan myös nykyaikaista näyttelytoimintaa. Investointipäätös on iso, satsaamme miltei 27 miljoonaa euroa kulttuuriin. Kahden museon mallissa palvelut paranevat: museoita voidaan pitää pidempään auki ja resurssit riittävät paremmin isojen näyttelykokonaisuuksien rakentamiseen”, Vehkaperä painottaa.
Kolmen museon mallissa Luupin kohteista Pohjois-Pohjanmaan museo ei ole vetänyt kävijöitä Tietomaan ja Taidemuseon veroisesti. Parhaimmillaan ennen koronan tuomia poikkeusoloja vuodessa museossa on ollut vajaa 37 000 vierailijaa. Uudella tilaratkaisulla arvioidaan olevan myönteinen kehitys Luupin kohteiden kävijämäärissä.
Ainolan arvorakennus ansaitsee vilkasta elämää ja tasokasta kunnossapitoa myös tulevaisuudessa, mihin tarpeeseen rakennuksen uusi omistaja pystyy vastaamaan. Cor Group on tullut tunnetuksi useiden Oulun historiallisten rakennusten omistajana, kunnostajana ja käyttäjänä. Oulun kuudenneksi suurin yritys keskittyy terveyden ja hyvinvoinnin palveluiden ympärille. Konserniin kuuluvat esimerkiksi Coronaria, Kuntokeskus Liikku ja Terve Media, joten varmasti sivistys ja kaupunkilaisten hyvinvointi kehittyvät jatkossakin Ainolassa.
Kiinteistökaupat etenevät yhdyskuntalautakunnan käsittelyyn ja Luupin tilaratkaisuihin tarvittavat määrärahat tuleville vuosille päättää Oulun kaupunginvaltuusto talousarviokäsittelyjen yhteydessä.