Kansa arvostaa, mutta rahaa puuttuu – kulttuurikyselyssä kaivattiin tasonnostoa
Kuvassa Oulun taidemuseon Jaetut unet -näyttelystä vuodelta 2019 Kim Simonssonin teos Sammaltyttö, 2014. Kuva: Carita Forsman
Oulun kulttuuripalvelujen vastikään teettämässä kyselyssä vastanneiden määrä oli noin 900 henkilöä, joista suurin osa oli 25-44-vuotiaita ja naisia 60 prosenttia.
Vastanneista peräti 80 prosenttia piti itseään erittäin tai melko kulttuurimyönteisenä. Heistä yli puolelle oli erittäin tärkeää, että Oulun kaupunki ylläpitää ja tarjoaa kulttuuripalveluita.
Kaikista tunnetuin ja kiitetyin kulttuurilaitos oli kirjastolaitos. Se sai 4,3 pistettä viidestä, kun kysyttiin yleisarvosanaa oman kokemuksen tai mielikuvan perusteella.
Seuraavaksi parhaaksi arvioitiin Tiedekeskus Tietomaa, joka sai kokonaisarvosanaksi 3,8 viidestä. Lumo-valofestivaali sijoittui sen kanssa jaetulle toiselle sijalle.
Muut Luupin kohteet, kuten Oulun taidemuseo, Pohjois-Pohjanmaan museo, Turkansaari tai Kierikki sijoittuivat 3,3-3,6 arvosanan välille.
Penniä venytetään kulttuuripuolella
Peräti 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kaupunki voi tuottaa osan tarjonnasta itse tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Vain kahdeksan prosenttia oli sitä mieltä, että kaupungilla on oltava yksin vastuu kulttuuritarjonnan järjestämisestä.
Noin 30 prosenttia vastaajista olisi sitä mieltä, että rahan puute estää osallistumasta. He pitivät useimpia pääsylippuja liian kalliina.
Oulun kaupungin talousarvioesityksessä vuodelle 2021 koko sivistys- ja kulttuuripalveluiden käyttötalouden osuus on noin 460 miljoonaa euroa. On huomattavaa, että kulttuurin osuus tästä summasta on vain viisi prosenttia.
”Jo vuosien ajan kulttuuriväki on joutunut venyttämään penniä ja tekemään pienillä budjeteilla vaativiakin kokonaisuuksia. Mutta on rehellisesti todettava, ettei nykyisellä rahoituksella tehdä juurikaan kansallisesti huomiota herättäviä wau-elämyksiä,” sanoo museo- ja tiedekeskus Luupin johtaja Jonna Tamminen.
Olisi jo syytä tehdä jotain
Kyselyn useissa sanallisissa palautteissa kävijät toivoivat kohteisiin ja tapahtumakirjoon eloa ja säpinää sekä kohteiden kohottamista seuraavalle tasolle.
”Vastaajat toivat hyvin esille sitä, että Luupissa on monta vuotta odoteltu kohteiden peruskorjausten liikahtamista. Nimenomaan Ainolan ja Tietomaan kohdalla. Tuntuu, ettemme voi enää siinä suhteessa odottaa, vaan on jo korkea aika tehdä jotain”, sanoo Luupin johtaja Jonna Tamminen.
”Eli odotamme päättäjiltä oikeita päätöksiä. Ne koituvat ennen pitkään kaikkien kaupunkilaisten ja matkailijoiden hyödyksi, siitäkin huolimatta, ettemme olisi Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Sen tuo tämäkin tutkimus selvästi esille”, hän lisää.
Oulussa muutama vuosi sitten tehdyssä kyselyssä kävi ilmi, että yksi kulttuuritapahtumiin tai festivaaleihin sijoitettu euro tuo kuusi euroa takaisin.