Kaavassa edellytetään Terwa Towerilta poikkeuksellisen korkeaa arkkitehtonista laatua

Terwa Tower -hankkeen kaavaprosessia ja muita suunnitelmia esiteltiin oululaisille keskiviikkoiltana Ympäristötalolla. Ravintola Leetaan oli kokoontunut lähes täysi salillinen asiasta kiinnostuneita, ja paljon puhuttaneesta hankkeesta käytiin odotetun vilkasta keskustelua.

Oulun kaupungin kaavoitusjohtaja Kari Nykänen totesi, että kaavaluonnoksen valmisteluvaihe on jaettu poikkeuksellisesti kahteen osaan, millä osaltaan varmistetaan, että kaupunkilaisten näkemykset voidaan ottaa mahdollisimman hyvin huomioon suunnittelussa. Torninhotellin rakennusmassaa onkin matkan varrella suunnitelmissa pienennetty, ja muitakin muutoksia suunnitelmiin on tehty annetun palautteen pohjalta.

Runkoa kapeammaksi

Huomattavimmat muutokset ovat torniosan kaventaminen ja sen niin sanotun jalustaosan madaltaminen yksikerroksiseksi. Arkkitehti Ari Järvinen JK-arkkitehdit-toimistosta kertoi, että rakennuksen runkoa on kavennettu noin metrin verran.

Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan hotellin torniosasta olisi tulossa vajaat 44 metriä korkea ja vähintään 18-kerroksinen.

Arina on hotellioperaattorina 241 huonetta sisältävässä tornihotellissa, johon tulisi ravintola ensimmäiseen kerrokseen sekä näköalaravintola ylimpään kerrokseen. Ruokaravintolassa olisi 220 asiakaspaikkaa sekä terassi. Rakennuskokonaisuuteen kuuluu myös teatterin puolelle tuleva matalampi, suunnitelmien mukaan viisikerroksinen rakennus, jossa olisi huoneistohotelli ja toimisto- ja liiketiloja.

Arinan työnimenä hotellille on Solo Sokos Hotel Terwa, ja se kuuluisi Sokos Hotelsin ”astetta laadukkaampaan” Solo-alabrändiin. Arinan suunnitelmissa on muun muassa arktinen saunamaailma terasseineen sekä mahdollisesti uimapaikka Pikisaaren suuntaan.

Suunnitelmat elävät

Kaupungin asemakaava-arkkitehti Leena Kallioniemi korosti, että hankkeessa ollaan edelleen ”vaiheessa luonnos” ja huomautti, että hankkeen ensimmäisen ja toisen valmisteluvaiheen välissä suunnitelmiin tuli merkittäviä muutoksia. Tässä vaiheessa suunnitelmia tarkennetaan, ja varsinainen rakentaminen voi alkaa vasta sitten, kun asemakaava tulee juridisesti lainvoimaiseksi kaupunginvaltuuston päätöksellä ja mahdollisen valitusprosessin jälkeen.

”Meillä moni asia [suunnitelmissa] vielä liikkuu, mutta me myös haluamme mielipiteitä”, Kallioniemi totesi ja kannusti kaupunkilaisia tutustumaan laajaan suunnitteluaineistoon, johon löytyy linkki myös tämän jutun lopusta.

”Tässä luonnosvaiheessa olemme mielestämme saaneet torniosan mittasuhteet aika lailla kuntoon, mutta julkisivuja kehitämme edelleen. Jotkut toiminnot hakevat vielä paikkaansa ja tulevat vielä muuttumaan”, Kallioniemi sanoi.

”Tässä luonnosvaiheessa olemme mielestämme saaneet torniosan mittasuhteet aika lailla kuntoon, mutta julkisivuja kehitämme edelleen.”

Kallioniemi kertoi, että Terwa Towerin kaavaluonnokseen on tehty niin sanottu kolmiomääräys, jossa on määritelty hankkeelle tarkat laatuvaatimukset. Suurin osa kaava-alueesta on myös määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, jonka arvot tulee säilyttää.

”Kolmiomääräyksessä on määritelty tarkemmin kuin missään minun tiedossani olevassa oululaisessa kaavassa, että rakennusten tulee muodostaa arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti laadukas kokonaisuus”, Kallioniemi totesi. Kaavaluonnos vaatii kaupunkikuvaa dominoivalta kokonaisuudelta siis jopa poikkeuksellisen korkeatasoista arkkitehtuuria.

Autot maan alle

Hankkeen osalta on herättänyt huolta muun muassa se, miten liikennejärjestelyt saadaan toimimaan ahtaahkolla paikalla. Pysäköinti on tarkoitus hoitaa maanalaisesti Kaarlenväylälle tulevan ajorampin kautta eikä autoja pääsääntöisesti tule Vänmanninsaarelle. Kallioniemen mukaan rantareitit pysyvät jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käytössä eikä rantoja yksityistetä.

Tornin osalta on puhuttu myös sen varjostavasta vaikutuksesta. Arkkitehti Ari Järvisen mukaan varjo on pisimmillään maaliskuussa ja syyskuussa aikaisin aamulla, jolloin varjo tavoittaa Pikisaaren, ja illalla, jolloin se tulee kaupungin puolelle. Lyhimmillään varjo on kesäkuussa, jolloin rakennuksen varjo ei ulotu juuri sen omaa jalustaosaa kauemmaksi.

Rakennettua rantaympäristöä

Kaavaan kuuluu myös Vänmannin tekosaaren rantojen rakentaminen nykyistä viihtyisämmiksi.

”Kaava mahdollistaa myös Vänmanninsaaren laajentamisen noin 17 metriä luoteen suuntaan”, asemakaava-arkkitehti Leena Kallioniemi kertoi. Tarkoituksena on tehdä laiturirakennetta kaupunkilaisten yhteiseksi oleskelutilaksi.

”Tarkoitus on ohjata elämää ja elinvoimaa juuri sinne, missä Oulu on kauneimmillaan.”

Myös projektia toteuttavan Terwa Kiinteistökehitys Oy:n toimitusjohtaja Raimo Pahkala painotti, että hankkeessa on kyse paitsi kaupungin hotellikapasiteetin välttämättömästä parantamisesta, myös kaupunkiympäristön vetovoiman edistämisestä rakennetun rantaympäristön avulla.

”Tarkoitus on ohjata elämää ja elinvoimaa juuri sinne, missä Oulu on kauneimmillaan. Tällä hetkellä meillä on siellä parkkipaikka, enkä ihan koe, että se on kauneimmillaan paikkana”, Pahkala sanoi.

Rohkea hanke

Rakennusyhtiö YIT:n pohjoisen Suomen toimitila- ja asumisrakentamisesta vastaava johtaja Marko Palonen paljasti, että projektin hankekehitykseen on käytetty jo lähes miljoona euroa. Hän korosti Terwa Towerin tärkeyttä investointivipuna siinä, ettei Oulu jää jälkeen muista kasvukeskuksista.

”Tämä ei ole mikään pikkuhanke tällaisessa taloustilanteessa”, Palonen totesi ja myönsi, että rakennuspaikkakin on poikkeuksellisen haastava esimerkiksi logistiikan kannalta. YIT ja muut toteuttajatahot kuitenkin vakuuttivat, että projekti aiotaan viedä maaliin asti.

”Tämä ei ole mikään pikkuhanke tällaisessa taloustilanteessa.”

”Tässä on hanke, jossa ovat jo investorit, hotellioperaattori ja rakentaja mukana. Tähän ei kulu kaupungin rahaa yhtään, päinvastoin tontista tulee tuloja kaupungille”, Palonen sanoi. Työllistävä vaikutus rakentamisvaiheessa on noin 450 henkilötyövuotta.

Tilaisuuden avauspuheenvuoron pitänyt kaupunginjohtaja Seppo Määttä kehui hankkeen toimijoita määrätietoisuudesta, luovuudesta ja kunnianhimosta Oulun kaupungin kehittämiseksi.

”Toki hanke on herättänyt keskustelua ja vastustustakin, mutta se kuulunee demokratiaan ja normaaliin kaupunkikehitysprosessiin. Mielipiteet on alusta saakka otettu huomioon asianmukaisesti, ja samalla suunnitelmat ovat tarkentuneet”, Määttä totesi.

Hankkeen projektikortti Oulun kaupungin sivuilla. 

Maankäytön viitesuunnitelman yhteydessä tehty animaatio: