Julkisen talouden haasteita puitiin nimekkäällä joukolla Oulussa: ”Energia on inflaation tärkein ajuri”, totesi pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kehtui, että Oulun seudulla on luotu kestävän kasvun dynamiikkaa, sillä alueella on koulutettua työvoimaa ja yrityksillä on hyvä toimintaympäristö. Kuvat: Petri Isoniemi
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun teatterin Pikisalissa tiistaina järjestetyn julkisen talouden seminaarin ohjelmassa oli taloutta käsitteleviä asiantuntijapuheenvuoroja sekä paneelikeskustelu.
Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala esitti osallistujille kaupungin tervehdyksen, joka oli samalla katsaus Oulun tilanteeseen ja yleiseen taloudelliseen tilanteeseen.
Laajala havainnollisti, kuinka hyvinvointialueen perustaminen vaikuttaa Oulun kaupunkiin. Kaupungin talousarvion kokoluokka on nyt 1,4 miljardia euroa, mutta ensi vuonna noin 700 miljoonaa euroa. Oulun kaupungin palveluksessa olevien työntekijöiden määrä on henkilötyövuosina laskettuna noin 10 000 työntekijää, ensi vuonna enää 6 600, koska osa työntekijöistä siirtyy hyvinvointialueelle.
”Hyvinvointialueen perustaminen vaikuttaa kaikkiin Suomen kuntiin, myös Ouluun. Tämä uudistus on julkisen talouden näkökulmasta, mutta myös Suomen historiassa merkittävimpiä uudistuksia”, hän sanoi.
Laajala huomautti myös, että kun julkisen talouden seminaaria suunniteltiin, koronakriisi vallitsi edelleen. Seminaarin aikana on edessä uusi talouskriisi.
”Energiakriisi tulee vaikuttamaan julkiseen talouteen”, hän totesi.
Olli Rehn toivoi menokartoitusta
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn puhui aiheesta Euroopan ja Suomen julkisen talouden tila. Hänen mukaansa Oulun seudulla on luotu kestävän kasvun dynamiikkaa, sillä alueella on koulutettua työvoimaa ja yrityksillä on hyvä toimintaympäristö.
Rehnin mukaan taloudessa on kuitenkin näköpiirissä haasteita, sillä Ukrainassa käytävä sota on taittanut lupaavan elpymisen kahden koronavuoden jälkeen. Inflaatio on ampaissut poikkeuslukemiin, kuluttajien luottamus on heikentynyt ja talouden kasvu hidastuu nopeasti, mistä syystä myös elintaso laskee.
”Energia on inflaation tärkein ajuri”, hän sanoi.
Rehnin mukaan palkkainflaation kehitys on avainasemassa, sillä hintojen nousua voi seurata suuremmat palkankorotusvaatimukset.
”Merkittävänä vaarana on palkkojen ja hintojen inflaatiota ruokkiva kierre”, hän arvioi.
Maailman muutos on jatkossa sen verran nopea, että se ei odota maailman onnellisinta kansaa.
Rehnin mukaan Suomen talouden kannalta huolestuttavia tekijöitä ovat myös velkaantuminen, työllisyysaste ja työvoimapula, joten siitä syystä Suomessa olisi tehtävä rakenteellisia uudistuksia nopeasti. Velkaantumiseen liittyen hän esitti, että Suomessa kannattaisi tehdä kattava menokartoitus valtionvarainministeriön johdolla.
”Maailman muutos on jatkossa sen verran nopea, että se ei odota maailman onnellisinta kansaa”, hän huomautti.
Suuret säästöt edessä
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen puhui aiheesta Kestävä hyvinvointi ja julkinen talous. Hän vastasi puheessaan myös Olli Rehnin esille tuomaan ajatukseen kattavasta menokartoituksesta kertomalla, että sellainen on jo alkanut. Tarkoituksena on tasapainottaa julkista taloutta kahden eduskuntavaalikauden ajan eli kahdeksan vuoden ajan. Se merkitsee rahallisesti 10 miljardia euroa säästöjä.
”Jos julkista taloutta tasapainotetaan, se tarvitsee kaksi vaalikautta”, hän toteaa.
Majanen esitti myös katsauksen viime vuosien talouskehitykseen. Suomen talous oli vahvasti ylijäämäinen ennen finanssikriisiä, mutta Suomen ongelmana on ollut hidas talouskasvu sen jälkeen. Suomi myös velkaantui finanssikriisin aikana.
Seuraava haaste oli Majasen mukaan koronakriisi, jonka aikana valtio ei päästänyt yrityksiä konkurssiin. Koronakriisi ei ollut vielä päättynyt kokonaan, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Huoli kuntien valtionosuuksista
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen piti talousseminaarin viimeisen esitelmän, jonka aiheena oli Hyvinvointialueiden vaikutus kuntalouteen. Hänen mukaansa suurin hyvinvointialueiden perustamisesta seuraava muutos liittyy kuntien tuloihin.
”Tietysti suurin muutos on se, että kuntien tulot puolittuvat, mutta menot eivät aivan kaikkialla puolitu. Ehkä se suurin pelko on, että miten tämä hyvinvointialueiden rahoitusvaje katetaan. Toivottavasti ei kuntien valtionosuuksista”, hän toteaa.
Tietysti suurin muutos on se, että kuntien tulot puolittuvat, mutta menot eivät aivan kaikkialla puolitu.
Osa henkilöstöstä siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Karhunen muistutti myös siitä, että kunnille tulee uutena tehtävänä TE-palvelut. Hän uskoo, että kunnat pystyvät järjestämään TE-palvelut hyvin.
Testi päätti paneelikeskustelun
Puheenvuorojen jälkeen seminaari jatkui paneelikeskustelulla, jonka aiheena oli Konsteja julkisen talouden kestävyyteen. Panelistit olivat Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju, MustReadin vastaava päätoimittaja, ekonomisti Heikki Pursiainen, Tela ry:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes ja Akava ry:n pääekonomisti Pasi Sorjonen. Oulun kaupungin viestintäjohtaja Mikko Salmi toimi paneelikeskustelun moderaattorina.
Panelistit keskustelivat keinoista, joilla talouskasvua voisi vauhdittaa. Esille nousivat muun muassa koulutus, työperäinen maahanmuutto, työttömyysturvan uudistaminen ja ikääntyvien henkilöiden pitäminen työelämässä. Keskustelun lopussa oli sana-assosiaatiotesti koskien Oulua, josta panelisteilla oli positiivisia mielikuvia.
