Järjestömarkkinat kiinnostivat oululaisia – laajasti yhdistystoimintaa esitellyt tapahtuma järjestetään uudestaan vuonna 2027
Oulun kaupungintalolla kahdessa kerroksessa järjestetty Järjestömarkkinat sai oululaiset liikkeelle tutustumaan yhdistysten toimintaan. Kuvat: Maiju Teeriaho
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun kaupungintalolla 13.–14. helmikuuta järjestetyt Järjestömarkkinat houkuttivat paikalle yhteensä noin 1730 kävijää. Oululaista yhdistystoimintaa esitellyt kaksipäiväinen tapahtuma tavoitti laajasti paitsi kävijöitä, myös järjestöjä, joita oli esittelypisteillä mukana jopa 80 yhdistystä.
Tapahtumaan pääsi osallistumaan järjestöihin kuuluvia myös ilman esittelypistettä. Eniten kävijöitä tapahtumassa oli Kuntalaisten päivänä, jolloin tapahtumassa vieraili 1040 oululaista.
”Järjestömarkkinoille oli selvä tilaus. Tämä oli todella positiivinen startti ja palaute oli erinomaista. Verkottuminen ja ajatustenvaihto eri toimijoiden kesken vahvisti uskoa tulevaan ja korosti kumppanuuksien ja yhteistyön merkitystä. Kuntalaiset saivat järjestömarkkinoilta monipuolista tietoa laajasta järjestökentän kirjosta”, tapahtuman tuottaneen yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka tiivistää.
Tapahtuma järjestetään uudelleen vuonna 2027 ja sitä kehitetään saadun palautteen pohjalta.
Järjestöt löysivät yhteistä
Järjestömarkkinat-messut tarjosivat monille yhdistyksille uusia yhteistyömahdollisuuksia.
”Tällaisilla markkinapäivillä tulee esille todella paljon yhteistä pinta-alaa asioissa”, Tobias Effe Yhteisöllinen Oulun seutu ry:stä nosti esille puheenvuorossaan.
”Mitä enemmän meitä on, sitä enemmän saamme aikaan. Järjestömarkkinat on hyvä osoitus tästä”, tiivisti Tuija Pohjola Lintulammen asukasyhdistyksestä.
Vapaaehtoistyötä pitkään oululaisten yhteisöjen hyväksi tehneitä yhteisötoimijoita muistettiin Järjestömarkkinoilla kunniakirjoin. Palkitut vasemmalta: Tuija Pohjola, Liisa Koskela, Markku Hahto ja Harri Paavola.
Vapaaehtoistyö antaa paljon
Yhdistystoiminta perustuu pitkälti vapaaehtoistyölle. Järjestömarkkinoiden ohjelman puheenvuoroissa korostuikin vapaaehtoisuuden merkitys. Vapaaehtoistyö nähdään omien arvojen mukaisena merkityksellisenä toimintana, joka tehdään yhteisön hyväksi.
”Vapaaehtoistyöstä saan mielekästä tekemistä ja uusia ystäviä. Koen onnistumisen tunteita, opin uutta ja saan eläkeläisenä olla osa yhteisöä”, Maija Pelkonen Oulun Kehitysvammaisten Tuki ry:stä kuvaili.
Puheenvuoroissa toistui se, että vapaaehtoistyön tekijät kokevat saavansa toiminnastaan vähintään yhtä paljon kuin he antavat toisille.
”Vapaaehtoistyö avaa uusia kokemuksia ja auttamisen myötä voi löytää myös jotain syvempää itsestään”, Olli Anetjärvi Kohtaamiskeidas ry:stä puhui.
Avustukset koetaan tarpeellisiksi
Yleiskatsauksen Oulun kaupungin avustuksista pitänyt Jaana Fedotoff kertoi, että tällä hetkellä Oulun kaupunki tekee työtä sen eteen, että tieto avustuksista olisi helposti yhdistysten saatavilla.
”Oulun kaupungilla on todella paljon avustuslajeja. Jos tottuu hakemaan tiettyä, kannattaa tarkastella uteliaisuudella muitakin avustuksia. Toki kaupunki ei myönnä samaan toimintaan kahta eri avustusta”, Fedotoff neuvoi.
Yhdistyksissä avustukset koetaan tarpeellisiksi ja toiminnan kannalta jopa välttämättömiksi.
”Meillä jaetaan ylijäämäruokakasseja ja tapahtumiin haetaan avustuksia. Ilman Oulun kaupungin avustuksia emme pystyisi toimimaan”, Maarit Al Amir Korvensuoran asukasyhdistyksestä sanoi.
”Oulun kaupungilta olemme saaneet rahoitusta ja tukeakin, kiitteli Eija Kärkkäinen Patelan Martoista.