Jalkapallostadionin suunnitelmista kerrottiin heinäpääläisille – isoja yleisötapahtumia olisi ani harvoin

Vuolle-taloon saapui maanantai-iltana joukko heinäpääläisiä, jalkapalloväkeä sekä muutama kaupungin päättäjä ja viranhaltija. Aiheena oli kiivasta keskustelua herättänyt stadionhanke, josta asukkaille tulivat kertomaan OTC-sijoitus Oy:n toimitusjohtaja Tomi Kaismo, AC Oulun kehitysjohtaja Juho Meriläinen ja muita hankkeen taustavoimia.

OTC-sijoituksen tytäryhtiö OTC Stadion Oy on varautunut maksamaan 75 prosenttia stadionin kustannuksista. Loppurahoitus tulisi suunnitelmien mukaan Palloliitolta UEFA:n avustuksen kautta, opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja Oulun kaupungilta.

Infotilaisuuteen oli lähetetty kutsut jo ennen kuin kävi ilmi, että kaupunginvaltuuston helmikuussa hyväksymästä stadionin kaavamuutoksesta on tehty kaksi valitusta Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen.

Raatin nurmi ei kestä kautta

Kehitysjohtaja Meriläinen pohjusti kertomalla, miksi AC Oulu taustavoimineen haluaa stadionin Heinäpäähän: Raatin luonnonnurmi ei kestä pelaamista koko pitkän kauden ajan.

”Ongelma ei ole pelkästään AC Oulun, vaan kaupungissahan pelaa monta muutakin joukkuetta, naisten liigajoukkueesta alaspäin. Esimerkiksi Castrenin kenttä, jolla alasarjajoukkueet ovat pelanneet aikaisemmin, on käyttökiellossa, koska sitä ei ole pystytty kunnostamaan sellaiseen kuntoon, että siinä olisi turvallista pelata”, Meriläinen huomautti.

AC Oulun edustajat painottivat, että stadion palvelisi koko oululaista urheiluyhteisöä. Ylläpitokustannusten kattamisessa olennaisessa osassa on stadionia ympäröivä liiketoiminta.

Stadionille on suunniteltu vuokrattavaksi toimisto- ja liiketiloja, jotka on kaavassa rajattu stadion pääkäyttötarkoitukseen eli käytännössä urheiluun ja liikuntaan liittyviksi. Seuroille olisi siis tarjolla uutta toimistotilaa suorituspaikkojen läheltä, ja myös pukuhuonetiloja vuokrattaisiin alueen seurojen ja muiden kenttien käyttöön.

”Tästä on AC Oulun ohella todella monella alueen seuralla ollut toive, että saataisiin kiinteät pukukoppitilat”, Tomi Kaismo sanoi.

”Tarkoitus on myös rakentaa mahdollisimman paljon yhteiskäyttötiloja, jolloin yksittäisen seuran ei tarvitsisi sitoutua liian isoihin tiloihin”, Meriläinen lisäsi. Neuvottelu-, ravintola-, pyykinpesu- sekä varasto- ja huoltotilat olisivat siis seuroilla yhteiskäytössä.

Stadionin kolmanteen kerrokseen on suunniteltu ravintola, joka palvelisi myös arkisin lounasravintolana.

Tulovirta ei tule konserteista

Yksi stadionin naapuruston asukkaiden huolista on liittynyt mahdollisiin isoihin tapahtumiin, kuten konsertteihin, ja niiden aiheuttamiin häiriöihin. Meriläinen painotti, että stadionilla on ensisijaisesti tarkoitus pelata paljon jalkapalloa, ja muiden – etenkin erittäin isojen – yleisötapahtumien osuus on lähes olematon.

”Yli 5000 hengen yleisötapahtumia olisi 0–2 kappaletta vuodessa”, Meriläinen kertoi. Yli 2000:n katsojan jalkapallo-otteluita on Meriläisen mukaan arvioitu olevan vuodessa 10–15 kappaletta, 1000–2000 katsojan väliin sijoittuvia otteluita 5 kappaletta, 500–100 katsojan otteluita samoin 5 kappaletta. Alle 500 katsojan otteluita on arviolta 20 vuodessa. Stadionia voidaan käyttää myös junioriturnauksien otteluissa.

”Yli 5000 hengen yleisötapahtumia olisi 0–2 kappaletta vuodessa.”

”Oulun kaupungissa on jo kohtuullisen laaja tapahtumatarjonta, ja tapahtumat ovat kesällä pääasiassa Kuusisaaren alueelle sijoittuvia. Markkinassa ei ole yksinkertaisesti tilaa joka viikonlopulle tuleville tapahtumille”, Meriläinen sanoi ja vakuutti, että pelättyjen isojen konserttitapahtumien varaan ei ole stadionin tulobudjetissa laskettu mitään.

”Kun katsotaan Kuusisaaren kesän tapahtumakalenteria – Suomipop-festivaali, Qstock, Varjo-festivaali, Kuuska soi – siinä alkavat olla kesän viikonloput jo aika lailla kiinni”, Kaismo lisäsi.

Nykyiset Kuusisaaren tapahtumat eivät pääsääntöisesti mahtuisi jalkapallostadionille. Kuusisaari on myös rakennettu nimenomaan tapahtumapuistoksi, jossa järjestäjille on tarjolla pitkälti valmiit puitteet voimavirtaliitäntöineen ja viemäröinteineen.

Sijoitusvaihtoehtoja etsittiin

Meriläisen mukaan muita mahdollisia sijoituspaikkoja stadionille mietittiin Ritaharjua ja Kempelettä myöten. Kakkosvaihtoehtona pohdittiin Raatin luonnonnurmen muuttamista tekonurmeksi, mutta se olisi kallis karhunpalvelus yleisurheilulle, jonka heittolajeja ei voisi enää kentällä suorittaa eikä Kalevan kisoja tai muita isoja kisoja järjestää.

Kartoituksessa käytiin läpi vaihtoehtoina myös esimerkiksi Castrenin kenttä ja Huuhkajapuisto, mutta stadionille ei löytynyt niistä tarpeeksi tilaa.

Heinäpääläiset ovat kantaneet huolta muun muassa stadionin vaikutuksista alueen hulevesiin. Meriläinen ja stadionin pääsuunnittelija Paavo Karjalainen vakuuttivat, että stadionin huolellinen suunnittelu ja rakentaminen itse asiassa parantaisi hulevesien hallintaa alueella.

Huolta on aiheuttanut myös melu ja liikenne, joista on myös tehty selvitykset, joiden mukaan estettä rakentamiselle ei ole. Melunhallintaa varten hankkeeseen on esimerkiksi palkattu akustiikkasuunnittelija. Liikenteen osalta Meriläinen huomautti, että hanke toisi alueelle lähes 700 uutta parkkipaikkaa, joiden lisäksi stadionilla on suunnilleen saman verran pyöräpaikkoja.

”Taloyhtiöiden ja kiinteistönomistajien kanssa voidaan miettiä yhteistyötä, miten pysäköintialue voi olla asukkaidenkin käytössä”, Meriläinen lupasi. Myös parkkipaikalla huviajelu öisin aiotaan estää puomeilla ja aidoilla sekä valvonnalla. Kadunvarsipysäköintiä voidaan rajoittaa ja ajoreittejä ohjata valvonnalla tapahtumien aikana.

Heinäpääläisille kerrottiin myös esimerkiksi alueen latujen ja kuntoportaiden säilyvän.

Ottelulippuja naapureille?

Stadionin puuhamiehet eivät ehkä vieläkään pystyneet vakuuttamaan kaikkia heinäpääläisiä hankkeestaan, mutta pyydetty ja saatu lupaus ilmaisista ottelulipuista stadionin lähinaapurustolle sai tilaisuuden lopussa aikaan jo pienet aploditkin.

Paikalla ollut kaupungin sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä muistutti, että stadionin kaava hyväksyttiin yksimielisesti valtuustossa ja kaupunki on vahvasti hankkeen puolella.

”Jos kaupunginvaltuusto tekee jostain asiasta yksimielisen päätöksen, se on aika lailla synonyymi sille, että tämä on kaupunkilaisten tahto.”

Kaupunginvaltuutetut Tuija Pohjola (sd) ja Jarmo Husso (kok) vetosivatkin asukkaisiin, jotta valitukset kaavasta vedettäisiin pois ja rakennuslupakäsittely saataisiin etenemään. He varoittivat, että hankkeen mahdollinen viivästyminen kasvattaa kustannuksia, vaarantaa valtion tuen ja kaatuu lopulta veronmaksajien tappioksi.

”Jos kaupunginvaltuusto tekee jostain asiasta yksimielisen päätöksen, se on aika lailla synonyymi sille, että tämä on kaupunkilaisten tahto. On varmaa, että kaupunkilaisten tahto ei aina kohtaa jokaisen yksilön tahtoa, mutta tästä asiasta on kantautunut hyvin selkeä viesti myös julkisuudessa”, Husso sanoi.