Jäälin kyläjuhlassa Kiimingin – Jäälin Vesienhoitoyhdistys Ry vietti kymmenvuotisjuhlaansa 400 hengen voimin
Elokuvan Frozen Jääprinsessa Elsan hahmossa esiintyi Päivi Järvenpää, taustalla yhdistyksen puheenjohtaja Jari Laru, joka toimi tapahtuman juontajana. Kuvat: Juha Näppä
Keväällä 2011 Jäälinjärven kehnosta tilasta huolestuneet ihmiset päättivät pistää toimeksi. Perustettiin Kiimingin – Jäälin Vesienhoitoyhdistys Ry, jonka perustamisasiakirjassa on neljäntoista yksityishenkilön ja kahden yhteisön nimet. Erityisen tärkeää oli, että Kiimingin jakokunta tuli heti mukaan, sillä Jäälinjärven valuma-alue yltää Kiiminkiin saakka.
Yhdistys laati ensi töikseen kolmiosaisen suunnitelman, jonka mukaan koko Jäälinojan valuma-alueen kuormitus selvitetään, Jäälinjärven yläpuolisen valuma-alueen kunnostus aloitetaan sekä lisäksi selvitetään Jäälinjärven perustila ja aloitetaan särkien poistaminen eli hoitokalastus.
Yhdistys auttaa asukkaita jopa viemäröinnissä
Kiimingin – Jäälin Vesienhoitoyhdistyksen alkutaipaleella erääksi ongelmaksi todettiin Jäälinjärven itärannan noin 60 talon kiinteistökohtaiset, vaihtelevat jätevesiratkaisut. Kunnallinen viemäröinti saatiin alueelle lopulta kuntaliitoksen myötä. Yhdistys auttoi mm. talojohtojen kilpailutuksissa ja järjestämällä kokouksia ja neuvotteluja.
Kalamäessä on lintutorni, näköalatasanne, näille johtava esteetön reitti sekä Jäälin Leijonien rakentama laavu. Itse Jääli-Koiteli -reitillä on kymmeniä opaste- ja infotauluja, laavu, käymälä ja nuotiopaikka. Reitin pituus on 8 kilometriä, josta kilometrin verran on pitkospuuta, osa siitä niin sanottua kelluvaa mallia.
Jääliläiset ovat tehneet 15 000 talkootuntia järven ja reitin hyväksi yhdessä. Juhlakin oli yhdessä rakennettu, sillä juhlaa tekemässä olivat vesienhoitoyhdistyksen lisäksi Jäälin asukasyhdistys, LC Jääli, Jäälin koulu, Jäälin Martat ja Kiimingin seurakunta.
Rauta ja mustaliuske murheena
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen kymmenen vuotta sitten laatima suunnitelma Jäälinjärven ja sen yläpuolisen valuma-alueen kunnostuksesta on nyt toteutettu. Mitä seuraavaksi?
”Rautatutkimus meillä on meneillään. Yritetään erilaisilla keinoilla katsoa olisiko valumavesien rautaongelmalle mitään tehtävissä. Alkuperäisen suunnitelman ulkopuolelta toteutettu suuri järviallas huolehtii tällä hetkellä siitä, ettei rauta pääse leviämään järveen entiseen tapaan”, yhdistyksen aktiivitoimija Birger Ylisaukko-oja kertoo.
Ylisaukko-Oja sanoo, että koko Oulun alueella on samankaltainen rautaongelma vesistöissä, mutta Jäälinjärvellä ilmiö on massiivisempi, kun lisänä siellä ovat vielä mustaliuskeen vaikutukset.
”Tämähän on tyypillistä näillä alla sadan metrin korkeuskäyrillä sijaitsevilla alueilla, vanhoilla merenranta-alueilla. Vedet eivät tule kuntoon ennen kuin raudalle keksitään jokin ratkaisu”, jatkaa Ylisaukko-oja.