Investointi monitoimiareenaan hyväksyttiin valtuustossa – uuden jäähallin rakentaminen tulisi kaupungille kalliimmaksi kuin osuus areenassa

Maanantain kaupunginvaltuuston kokouksessa käsiteltiin vaikeiden palveluverkkopäätösten ohella isoja investointeja. Esityslistalla oli kaupungin tuki sekä Raksilaan vanhalla oikeus- ja poliisitalon tontille suunnitellulle monitoimiareenalle että Heinäpään jalkapallostadionille.

Oulun kaupunkiympäristöjohtaja Marko Kilpeläinen totesi valtuutetuille pitämässään alustuksessa, että yritysten kanssa jo käydyn alustavan markkinavuoropuhelun tärkeimpiä anteja oli se, että monitoimiareenan vaatimaa kaavamuutosta pitää lähteä heti edistämään. Näin tapahtuukin valtuuston hyväksyttyä nyt asian.

Kilpeläinen totesi, että hankkeessa on vielä paljon selvitettävää, kuten pysäköinti, jota hän pitää projektin keskeisenä haasteena. Liikenne- ja pysäköintiratkaisuista tehdään selvitys osana kaavoitustyötä, mutta normaalia laajempana.

”Meillä ei ole ihan samanlaista joukkoliikennettä kuin Tampereella, joten tämä pitää selvittää tarkasti”, Kilpeläinen totesi. Areenaan suunniteltu oma pysäköintilaitos ei pysty palvelemaan mahdollisesti jopa toistakymmentä tuhatta katsojaa vetävän areenan yleisöä, vaan se on tarkoitettu ensisijaisesti hotellin asiakkaille ja areenan henkilökunnalle.

Alustavissa suunnitelmissa areenan yleisökapasiteetti noin 10 000 henkeä jääkiekko-otteluissa ja noin 13 000 henkeä konserttitapahtumissa, mutta Kilpeläinen korosti, että lopullinen koko ratkeaa prosessin edetessä sen mukaan, mitä sijoittajat pitävät järkevänä.

Kaupungin rahoitus voi olla myös lainaa

Monitoimiareenaa on suunniteltu kolmen operaattorin pohjalle: itse areenalla, pysäköintilaitoksella ja hotellilla olisi kullakin omat toimijansa. Oulun kaupungin 49,9 prosentin vähemmistöosuus koskee vain areenaa harjoitusjäähalleineen sekä pysäköintilaitosta, ei hotellia oheistoimintoineen, joka toteutetaan kokonaan yksityisellä rahoituksella. Koko areenakokonaisuudesta kaupungin osuus olisi noin kolmasosa, tämänhetkisten kustannusarvioiden mukaan noin 50 miljoonaa euroa.

Kaupungin konsernijohtaja Ari Alatossava huomautti, että kaupungin sijoitusosuus ei ole välttämättä kokonaan suoraa rahoitusta, vaan se voi olla osittain vieraan pääoman ehtoista sijoitusta eli käytännössä kaupungin lainaa. Kaupunki ei myöskään maksa suoraan tulevan areenan käyttökustannuksia, vaan sen tekevät areenaa käyttävät vuokralaiset, kaupunki yhtenä niistä.

Kaupungin omistama Raksilan nykyinen jäähalli eli Oulun Energia-areena on tulossa käyttöikänsä päähän noin kymmenen vuoden päästä, jolloin siihen olisi tehtävä mittava peruskorjaus tai uudisrakennus tilalle. Alatossava totesi, että uuden jäähallin rakentaminen maksaisi tehdyn hankeselvityksen mukaan noin 60 miljoonaa euroa, joten sijoitus suurelta osin yksityisellä rahalla tehtävään monitoimiareenaan tulee kaupungille edullisemmaksi kuin oman jäähallin rakentaminen.

Tehdyn vaikuttavuusarvioinnin mukaan tapahtuma- ja elämysareena tuottaa rakennusvaiheessa kaupungille verotuloja noin 4,7 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana ja työllistää noin 700 henkilötyövuotta kolmen vuoden aikana. Toimintavaiheessa verotulot olisivat kaksi miljoonaa euroa vuodessa ja työllistävä vaikutus 200 henkilötyövuotta vuosittain.

Hankejohtajaa kaivataan

Kaupunkiympäristöjohtaja Marko Kilpeläinen esitteli valtuutetuille myös vertailua siitä, millä aikataululla Tampereen Nokia-areena rakennettiin. Hänen mukaansa Oulussa ollaan nyt suunnilleen samassa vaiheessa kuin Tampereella oltiin vuonna 2015. Tampereella hanketta alettiin suunnitella 2010, ja se valmistui vuonna 2021.

Prosessi on joka tapauksessa aikaa vaativa. Asemakaavoitus- ja kilpailulliset neuvottelut kestävät noin kolme vuotta, suunnitteluvaihe kaksi vuotta ja rakentaminen 2–3 vuotta. Rakentamaan päästään siis aikaisintaan vuonna 2028, jolloin valmista olisi vuosikymmenen vaihteen jälkeen.

”Tampereella on hankejohtaja ja hänellä 11 henkeä tekemässä hommia, usean miljoonan budjetti ja vielä isommat investointimäärärahat.”

Kilpeläinen puolusti valtuuston edessä voimakkaasti Oulussa meneillään olevaa hankejohtajan rekrytointia, joka on herättänyt julkisuudessa myös arvostelua.

”Tampereella on hankejohtaja ja hänellä 11 henkeä tekemässä hommia, usean miljoonan budjetti ja vielä isommat investointimäärärahat. Nämä eivät Oulussakaan synny itsestään, ellemme vähän panosta näiden hankkeiden eteenpäin viemiseen. On ihan minimi, mitä meille on nyt budjetoitu, hankejohtaja ja hänelle kaksi päällikköä avuksi”, Kilpeläinen sanoi.

Merkittävä periaatepäätös

Areenahanke sai valtuustossa lähes yksimielisen tuen. Vasemmistoliiton valtuutettu Mikko Viitanen esitti asian pöydälle jättämistä vedoten muun muassa puutteelliseen vuoropuheluun kaupunkilaisten kanssa, mitä tulisi Viitasen mukaan korjata esimerkiksi seminaarilla. Viitasen esitystä pöydälle jättämisestä kannatti vain Mauno Murtoniemi (vas.), joten investointipäätös hyväksyttiin.

Monet valtuutetut kokoomuksesta vasemmistoliittoon korostivat päätöksen merkittävyyttä Oulun ja koko Pohjois-Suomen elinvoiman ja kilpailukyvyn edistäjänä ja erilaisten urheilu- ja viihdetapahtumien sekä konferenssien ja kokousten mahdollistajana. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä (kesk.) totesi, että sijoittajien piirissä hankkeeseen on ollut todella paljon kiinnostusta, mutta sillä edellytyksellä, että kaupunki sitoutuu hankkeeseen.

Kokoomuksen ryhmäjohtaja Sami Pikkuaho sanoi, että hanke antaa investoijille tärkeän signaalin eteenpäin menevästä kaupungista, jossa on tekemisen meininki.

”Olen varma, että tämä saa yksityisen rahan liikkeelle, ei vain tähän hankkeeseen, vaan muihinkin hankkeisiin”, Pikkuaho sanoi.

”Tämä ei voi olla, en halua sanoa käpykylä, mutta ikuisesti hiljaa ja hissutellen jurraava kaupunki, vaan meillä pitää olla näkemystä tulevaan.”

Sdp:n valtuutettu Pirjo Sirviö korosti, että kyse on periaatepäätöksestä: onko Oulu tulevaisuuteen katsova vai ”nykytilaa nyyhkyttävä”.

”Tämä ei voi olla, en halua sanoa käpykylä, mutta ikuisesti hiljaa ja hissutellen jurraava kaupunki, vaan meillä pitää olla näkemystä tulevaan”, Sirviö sanoi.

Myös kaupunginjohtaja Seppo Määttä korosti valtuustolle hankkeen tärkeyttä siltäkin kannalta, että Oulu pysyy Suomen kuuden suurimman kaupungin joukossa ja pyrkii kohti kärkeä pitkällä aikavälillä.

”Minä pidän tätä liikkeenä, jossa ollaan oikeasti tietynlaisen tienristeyksen kohdalla”, Määttä sanoi ja totesi, että kyse on Oulun kaupungin maineesta ja tulevaisuudesta.

Tukea myös jalkapallostadionille

Valtuustossa hyväksyttiin myös kaupungin 4,2 miljoonan euron investointituki OTC Stadion Oy:n pääosin yksityisellä rahalla ajamalle Heinäpään jalkapallostadionille, jonka rakentaminen odottaa valitusprosessin valmistumista hallinto-oikeudessa.

Jalkapallostadionin osaltakin äänestettiin, sillä valtuutettu Esa Aalto (vihr.) esitti avustuksen hylkäämistä tässä laajuudessa. Aalto – joka korosti sinänsä kannattavansa stadionin rakentamista – vetosi muun muassa siihen, että asiassa ohitetaan kaupungin normaalin, urheiluseuroille myönnettävän liikuntapaikkarakentamisen tuen ehdot rahoituksen prosenttiosuuden ja summan osalta.

Myös Aallon esitystä kannatti valtuustossa vain Mauno Murtoniemi (vas.), joten kaupungin investointiavustus hyväksyttiin. Aalto ja Murtoniemi jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen.

Kaupungin investointiavustus on noin neljäsosa hankkeen kokonaiskustannuksista. Jos rakentaja saa hankkeeseen avustusta myös opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja Suomen Palloliitolta, niiltä saatuja rahoitusta vastaava summa vähennetään kaupungin rahoitusosuudesta.

Myös Heinäpään jalkapallostadion nähdään Oulun kaupungin kannalta elinvoimainvestointina, joka vahvistaa kasvukeskuksen veto- ja pitovoimaa urheilu- ja tapahtuma-alueena ja edistää kestävää kaupunkitaloutta.

Heinäpään stadionin katsotaan edistävän liikuntalain mukaisia liikuntapalveluita, kaupungin näkyvyyttä, elinvoimaisuutta ja kansainvälisyyttä sekä tunnettavuutta vahvana liikunta- ja urheilukaupunkina.