Ikäihmisiä kohdeltava yksilöinä, jotka tulevaisuudessa asuvat omassa kodissa koko elämänsä

Mervi Koski on tehnyt koko uransa vanhustyötä eli siitä asti, kun hän valmistui vuonna -92 sairaanhoitajaksi. Häntä harmittaa, että vanhuksia kohdellaan yhtenä kansanryhmänä rankasti yleistäen. 

Koski huomauttaa, että yli 75-vuotias ei edes ole vanhus, vasta yli 85-vuotias on.  

”Meillä on pitkälti kielteinen vanhuskäsitys ja vanhuskuva, mutta itse toisin esiin sitä myönteistä puolta vanhuksista ja vanhustyöstä. Epäkohtia ei saa piilotella, sitä en halua, mutta pitää muistaa, että 80 prosenttia vanhustyöstä toimii vallan mainiosti. Useimmiten esillä ovat ne 20 prosenttia eli ikävät asiat. Yhtä negatiivista asiaa vastaan tarvitaan kaksi positiivista esiin nostoa.” 

Työkulttuuri ratkaisee houkuttelevuudessa 

Vanhustyön houkuttelevuudessa Koski korostaa myös työyhteisön merkitystä. 

”Toki palkankin pitää olla kunnossa, mutta väittäisin, että työtehtävät ja johtaminen sekä asianmukaiset työvälineet ovat ratkaisevimpia kuin raha.”  

Myönteistä vanhustyön kuvaa Koski alkaa nyt työstää yhdessä kaupungin viestinnän ja hyvinvointipalveluiden ikäihmisten asiantuntijoiden kanssa.  

Tulevaisuuden hoitaja tarvitsee hyvinvointitekniikkaa  

Tulevaisuuden vanhustyössä tarvitaan Kosken mukaan yksilöllistä ja luovaa työotetta.  

”Kotihoidon palveluissa vaaditaan tietoa vanhenemisen yksilöllisistä vaikutuksista. Lisäksi jatkossa hoidetaan kotona pitkälle niitä sairauksia, joita nyt hoidetaan vastaanotoilla. Siksi tarvitaan sairaanhoidollista osaamista. Tulevaisuudessa henkilöstö varmasti myös ottaa käyttöön hyvinvointitekniikan.” 

Koski näkee, että tulevaisuuden ikäihmiset asuvat omassa kodissaan elämänsä loppuun asti.  

”Hoivakoteihin menevät vanhuudenraihnaiset, joilla toimintakyky on todella matala.” 

Oikeuksia pitää olla ja ohjeita noudattaa 

Koskea luonnollisesti huolettaa vanhusten tilanne koronatilanteessa sekä surettaa, että ikäihmiset eivät saa tavata lapsiaan ja lapsenlapsiaan.  

”Ikäihmisten riski kuitenkin sairastua on kolmisataakertainen verrattuna kolmikymppiseen. Itsemääräämisoikeuden pitää ikäihmiselläkin säilyä, mutta myös yleisiä linjauksia pitää noudattaa. Oulu-apu on kontaktoinut ikäihmisiä hyvin, mutta kaikkia ei ole tavoitettu. Nyt mietitäänkin, että tehdäänkö kampanja, että näihin numeroihin kannattaa vastata.”  

Oulussa vanhustyönjohtaja näkee tulevaisuuteen 

Koski aloitti työt aprillipäivänä. Hän tuli Ouluun Raahenseudun hyvinvointikuntayhtymästä. Siellä Koski toimi hoito- ja hoivapalveluiden tulosaluejohtajana vuosina 2011-2020.  

Koulutukseltaan hän on terveystieteiden maisteri Oulun yliopistosta vuodelta 2012. 

”Minulla oli hyvä käsitys siitä miten Oulussa vanhuspalvelut järjestetään eli mukana ovat sekä julkinen että yksityinen puoli. Nyt tällaisena erikoisena aikana en ole vielä päässyt tutustumaan palveluyksiköihin. Perehtyminen on tavallista hitaampaa”, Koski kertoo.  

Oman uran näkökulmasta Koski on katsonut tullessaan tulevaisuuteen. Oulu on hänelle näköalapaikka soteuudistuksessa ja kansallisessa vanhustyön kehittämisessä.