Hyvinvointiin kuuluu, että oululainen kokee kuuluvansa yhteisöön ja voi vaikuttaa omiin asioihinsa

Hyvinvoinnin edistämisen toimintoja koordinoi Oulussa hyvinvoinnista, kotoutumisesta ja osallisuudesta vastaava johtaja Pirjo Nikula sekä viime vuoden lopussa perustettu hyvinvointi-, kulttuuri- ja liikuntalautakunta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi keväällä hyvinvointisuunnitelman 2023–2025, joka antaa kattavat suuntaviivat paikalliselle hyvinvoinnin edistämistyölle. 

Hyvinvointi kytkeytyy Oulun kaupungin uudessa hyvinvointisuunnitelmassa laaja-alaiseen maakunnalliseen hyvinvointikäsitteeseen, joka huomioi hyvinvoinnin edistämisen moniulotteiset osa-alueet ja sisällöt.  

Näin hyvinvoinnin edistämisestä tulee suunnitelmallista kaikenikäisten hyvinvointia, osallisuutta, yhteisöllisyyttä sekä kestävän elämäntavan edistämistä. Kaikkien kaupungin toimialojen tulee luoda yhteistyössä asukkaille toimivia arjen ratkaisuja ja sujuvan elämän edellytyksiä.   

”Oulussa on tehty hyvinvoinnin edistämistyötä eri palvelualueilla jo aiemmin todella hyvin ja laadukkaasti. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä on ollut selkeät tavoitteet ja toimenpiteet. Nyt hyvinvoinnin edistämistä tehdään vieläkin suunnitelmallisemmin kaikenikäisille”, Pirjo Nikula kertoo.

Hyvinvointiin vaikuttaa moni tekijä

Hyvinvointisuunnitelmassa määritellään, että asukkaiden hyvinvointi on yhteydessä moneen eri asiaan koulutuksesta ja työllisyydestä kaavoitukseen ja kulttuuripalveluihin. Laajasta kokonaisuudesta on nostettu esiin kolme erillistä painopistettä: yhteisöllinen ja turvallinen elinympäristö, hyvinvointia ja terveyttä tuottava elämäntapa sekä sujuva arki ja pärjäävyys.  

”Erilaisia tavoitteita ja toimenpiteitä on asetettu osa-alueittain eri toimijoille loppuvaltuustokauden ajalle. Hyvinvointityön toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain”, Nikula avaa. 

Esimerkiksi yhteisöllisyydestä puhuttaessa tavoitteena on, että oululainen kokee kuuluvansa yhteisöön ja pystyvänsä vaikuttamaan omiin asioihinsa. Tähän pyritään tekemällä yhteisötoimintaa asukkaille näkyväksi.

Hyvinvointiin taas liittyy myös digihyvinvointi, joten yhtenä tavoitteena on vahvistaa kaikenikäisten digiosaamistaitoja järjestämällä esimerkiksi digipajoja. 

Palvelut helposti löydettäviksi 

Pirjo Nikula korostaa hyvinvoinnin edistämistyössä kattavaa yhteistyötä eri toimialojen, hyvinvointialueen ja kolmannen sektorin kesken, poikkihallinnollisesti. Yksi esimerkki tästä on löytävän seniorityön mallin käyttöönotto ikäihmisille. 

”Mallin avulla rakennetaan toimintamallia sille, miten jokainen toimija, kuten yhdistykset ja järjestöt voisivat tuoda omaa osaamistaan, toimintojaan ja palveluita osaksi löytävää seniorityötä. Avuntarpeessa olevat ikäihmiset tulisi löytää riittävän ajoissa”, Nikula sanoo.  

”Ei palvelujen käyttäjälle ole väliä, kuka palvelut tuottaa, kunhan ne vain saa.” 

Pohde kehittää löytävää seniorityötä ikäneuvoloissa, joissa myös kaupungin hyvinvoinnin edistämisen palvelut ovat mukana. Nikulan mukaan kyseessä on hyvä esimerkki siitä, miten hyvinvointiin vaikuttavia asioita tuotetaan siten, ettei asiakas välttämättä huomaa, mitä palvelua kukin taho on milloinkin tuottamassa. 

”Se olisi minusta kaikkein ihanteellisin tilanne. Ei palvelujen käyttäjälle ole väliä, kuka palvelut tuottaa, kunhan ne vain saa.” 

Jatkossa kaupungin, yhdistysten ja Pohteen hyvinvointia edistäviä toimintoja ja palveluja on tarkoitus koota digitaalisin ratkaisuin siten, että ne olisi helposti löydettävissä. Nikula toteaa, että myös yhdistykset edistävät paikallista hyvinvointia laajasti ja ansiokkaasti, mutta tietoa siitä ei välttämättä ole kunnolla saatavilla.  

”Meidän hyvinvoinnin edistämistyö on moniulotteista ja laaja-alaista. Tavoitteena on, että asukkaat tietäisivät, minkälaisia toimintoja ja palveluja heillä on hyvinvointiin liittyen käytettävissä eri tahojen kautta. Saisimme koottua kaikenikäisille sopivat tuen polut”, Nikula sanoo.