Houkuttaako viljelyharrastus? Oulu tarjoilee viljelyyn herkkualueita

Katariina Parhin pitkäaikainen viljelyharrastus on peräisin Hietasaaren alueelta, mutta muutto ohjasi hänen viljelyalueensa lähemmäs kotia. Parhi aloitti vuonna 2008 yksivuotisella palstalla Mustasuolla.

Nyt käytössä on sama palsta, mutta monivuotisena kolmatta vuotta. Hänellä on vieläkin yksivuotisten puolella palsta-aluetta, naapurinsa kanssa puoliksi jaettu alue. Hän kasvattaa siellä esimerkiksi juureksia, herneitä, sipulia ja yksivuotisten viljelykasviensa lempparia eli kesäkurpitsaa.

Monivuotisella palstallaan Parhi viljelee esimerkiksi herukoita, vadelmia, erilaisia monivuotisia sipuleita, karviaisia, yrttejä, tyrnejä, mansikoita ja parsoja. Koristepuolelta löytyy esimerkiksi erikoisia tulppaaneja ja muita sipulikasveja.

Marjasinikuusama puolestaan on pieni pensas, joka on sekä kaunis että tuottaa syötävän marjan. Se voi siis kasvaa joko kasvimaalla tai vaikka kodin pensas- tai perennapenkissä.

Tuoreeltaan napsittavaksi

Palstakierros yllättää. Aarin eli kymmenen kertaa kymmenen metrin alue on erittäin monipuolinen. Parhilla on monivuotispalstallaan kaksi erilaista herukkaa, vaaleanpunainen ja viherherukka. Herukoiden makukuvaus kuulostaa varsin erikoiselle.

”Vaaleanpunaisen herukan maku on hieman kuin valkoisen ja punaisen väliltä, eli aika mieto. Viherherukka on maultaan hyvin makea, jopa karkkimainen”, Parhi toteaa.

”Minulla on muuallakin herukkaa, niin nämä laitoin ajatuksella, että ohikulkiessani voin napostella. Samalla periaatteella vähän muutkin, kaikkea viljelen vähän. Vuodet ovat erilaisia. Nämä ovat hyvää tuoreeltaan napsittavaa.”

Monivuotisen palstan ominaisuudet ovat Parhilla tutkinnassa. Myös maanparannus on kesken, samoin sen tutkiminen, mikä viihtyy juuri tällä alueella esimerkiksi maalajin suhteen.

”Yksivuotisissa ehdin kyllä nähdä. Jos oli vaikkapa kauhea sadekesä, silloin saattoi menestyä esimerkiksi fenkoli. Juuri siitä riippuen, oliko kuumaa ja kuivaa tai märkää, olen aina laittanut erilaisia kasveja sen takia, että olosuhteet ovat vaihdelleet niin paljon”, pohtii viljelijä Parhi.

Parhi toteaa, että hänen unelmien kasvinsa on luotettava kesäkurpitsa.

”Se on helppo, kun siitä voi laittaa monenlaista ruokaa. Joskus tosin voi käydä tylsäksi, kun sitä on liikaa. Taas toisaalta, ilmankin olisi vaikea olla. Sen kanssa oli viime vuonna tilanne, ettei tullut paljon satoa. Ne eivät kasvaneet kunnolla kesäkuussa, jolloin kasvien olisi pitänyt asettua. Sitten heinäkuussa kasvit ovat yleensä röyhähtäneet, mutta viime vuonna helteen tullessa niillä ei vielä ollut vankka kasvupohja. Oli siis surkea vuosi. En ole sitä kuitenkaan harmitellut, kunhan muistan.”

”Monesti on ollut hirveä hätä laittaa kaikki ajoissa, esimerkiksi kylvää ja esikasvattaa. Muistan, että viime kesänä minulla oli älyttömän komiat maissit. Mutta paljonpa auttoi, yöpakkaset tulivat aika varhaisessa vaiheessa. Maissi kuoli kylmyyteen. Sen jälkeen sää jatkui kuitenkin pitkään lämpimänä.”

Sipuleita on monivuotisten puolella viljelyssä pillisipuli, valkosipuli, ilmasipuli ja ohotanlaukka. Kepasipulit kasvavat yksivuotisten alueella. Niitä on esimerkiksi ruokasipulin kelta- ja punakuoriset lajikkeet.

Parhin viljelyalue on hämmästyttävän upea näky. Hän pohtii, että korona antoi suuren ajallisen pohjastartin toiminnalle.

Viljelylaatikot juhlistavat itsenäisyyttä

Kunnossapitosuunnittelija Jaana Koivisto työskentelee Oulun Infra -liikelaitoksella, ympäristöpalveluissa. Viljelylaatikot otettiin käyttöön Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuonna eli 2017. Laatikkojen viljelypaikat ovat Hollipuisto, Salmelanpuisto, Veturiaukio ja Reelinkiaukio.

”Kaupunkiviljelyssä tapahtui suuri muutos koronan aikaan. Laatikot varattiin loppuun hyvin nopeasti”, kertoo Koivisto.

Lisätietoja:

Kaupunkiviljely: https://www.ouka.fi/oulu/ymparisto-ja-luonto/kaupunkiviljely

Palstaviljely: https://www.ouka.fi/oulu/ymparisto-ja-luonto/palstaviljely