Hiukkavaarassa opiskellaan yhdessä ilmiöitä
Mauno-koira on tuttu kaveri Hiukkavaaran koulun oppilaille Aapo Tervolle, Mimosa Alatalolle ja Rasmus Okkoselle. Kuva: Anne Peltola
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Hiukkavaaran koulu koostuu neljästä eri pesästä: Kaarna, Sammal, Naava ja Lähde. Jokaisessa pesässä on yksi suurempi tila, Tori.
”Torille mahtuu suurin osa kunkin pesän oppilaista. Torin lisäksi jokaisessa oppimisen pesässä on erilaisia tiloja. Osa niistä on äänieristetty, osa on jaettu verhoilla. Kalusteita voidaan liikutella tarpeen mukaan. Näin oppiminen tapahtuu aina aiheeseen sopivassa tilassa”, kertoo koulun rehtori Anne Moilanen.
Koulussa opitaan yksilöllisesti tulevaisuuden taitoja
Hiukkavaarassa korostetaan yhdessä oppimista. Pesissä opetuksesta vastaavat luokanopettajat ja aineenopettajat. Opettajien kanssa työskentelee laaja-alaisia erityisopettajia ja koulunkäynnin ohjaajia.
”Jokainen oppilas opiskelee oman oppimissuunnitelmansa mukaan. Se tehdään lapsen ja huoltajien kanssa pidettävän kehityskeskustelun pohjalta. Yhdessä pesässä opiskelee useita ryhmiä ja eri-ikäisiä oppilaita yhtä aikaa”, rehtori jatkaa.
Perinteisten tilojen lisäksi koulussa on rikottu myös oppiaineiden rajoja. Opetus tapahtuu osaksi ilmiöoppimisen kautta.
”Haluamme tarjota oppilaille monipuolisesti taitoja tulevaisuutta varten. Oppilaat oppivat myös ottamaan itse vastuuta omasta oppimisestaan ja toimimaan eri-ikäisten kanssa”, rehtori kertoo.
Yhteiset ilmiöt rytmittävät kouluvuotta
Ilmiöoppimisessa korostuu tutkiva ote ja oppijalähtöisyys. Koulun yhteisiä ilmiöitä työstetään samaan aikaan kaikenikäisten ryhmissä. Yhden ilmiön työstäminen kestää 4–6 viikkoa.
”Lukuvuoden aikana opiskelemme viittä ilmiötä. Näitä ovat arjen tilanteet, monimuotoinen maailma, yhteisöissä toimiminen, minä ihmisenä ja kestävä tulevaisuus. Opetussuunnitelmien sisällöt on koottu kunkin ilmiön alle ja niitä työstetään yhdessä oppilaiden kanssa”, kertovat opettajat Eeva-Stiina Lindgren, Lea-Sesilia Ljokkoi, Sirpa Posio ja Veli-Pekka Nitovuori.
Koulupäivien aikana oppimisessa käytetään myös tieto- ja viestintäteknologiaa.
”Käytämme päivittäin erilaisia teknologioita lasten oppimisen tukena. Kokeilemme yhdessä oppilaiden kanssa myös uuden teknologian tuomista opetukseen. Viime lukuvuonna kokeilimme lisättyä todellisuutta veden kiertokulun havainnollistamisessa. Lapset pääsivät itse kehittämään sisältöjä”, Nitovuori kertoo.
Monipuoliset tilat lisäävät yhteisöllisyyttä
Yhdessä oppimisen lisäksi Hiukkavaaratalon muunneltavat tilat auttavat vahvistamaan niin talossa työskentelevien aikuisten kuin lasten sosiaalisuutta ja yhteisöllisyyttä.
”Oppilaille on luontevaa kohdata eri alojen ihmisiä. Samalla he oppivat myös toimimaan erilaisten opettajien ja ohjaajien kanssa”, Ljokkoi toteaa.
Muunneltavissa tiloissa oppilaat voivat luontevasti valita itselleen sopivan paikan oppimiseen. Toiminnalliseen opetukseen koulussa on isommat tilat, joissa mahtuu liikkumaan. Äänieristetyt tilat sopivat musiikin opiskeluun tai hiljaisuutta vaativaan työskentelyyn.
”Koulumme tilat sopivat monenlaisille oppijoille. Toiset oppilaat kaipaavat enemmän liikettä oppituntien aikana, toiset taas tarvitsevat hiljaisuutta ja rauhaa”, Posio kertoo.
Ryhmissä työskenteleminen on arkipäivää
Koulun oppilaat ovat alusta asti tottuneet työskentelemään eri ikäisten ja erilaisten oppijoiden kanssa.
”Eri tahdissa eteneminen ja ryhmissä työskenteleminen on oppilaillemme tuttua. Opiskelemalla eri-ikäisten kanssa oppilaat hoksaavat, että samaa aihetta voi opiskella eri tavoilla”, Lindgren kertoo.
Yhdeksänvuotias Rasmus Okkonen ja yksitoistavuotiaat Mimosa Alatalo ja Aapo Tervo kiittelevät koulun toimintaa.
”On mukavaa, että kaikki oppitunnit eivät ole koko ajan samanlaisia. Tunnin aikana saamme myös liikkua tilasta toiseen. Kun on paljon avonaista tilaa, niin ei tule ahdistava olo”, Rasmus ja Aapo kertovat.
”Koulun pihalla on paljon kaikenlaista tekemistä. Välitunneilla saamme myös mennä koulun alueella olevaan metsään vaikka rakentamaan majaa”, Mimosa täydentää.
Rasmus, Aapo ja Mimosa neuvovat mielellään nuorempia oppilaita.
”On mukavaa, kun voi neuvoa pienempiä. Kun olet neuvonut ja toinen oppilas sanoo sinulle kiitos, niin siitä tulee itsellekin hyvä mieli”, Rasmus toteaa.