Hallituskadun kasvatin sielunmaisema on ydinkeskustassa
Oulun kaupungin terveysjohtaja Jorma Mäkitalon sielunmaisema löytyy Oulun keskustasta. Kuvaaja: Juuso Haarala.
”Minulla ja Oululla on pitkä yhteinen historia. Olen asunut Oulussa vuodesta 1965 saakka, kun minut tänne neljävuotiaana Helsingistä tuotiin”, Jorma Mäkitalo kertoo.
Parikymmentä vuotta välissä vierähti maatalossa Tyrnävällä, jossa perheen lapset kasvoivat. Mutta silloinkin työt olivat aina Oulussa.
”Sitten veri rupesi vetämään takaisin kaupunkiin. Maisema, jossa on lapsuutensa viettänyt, säilyy merkityksellisenä, ja kaikista maailman paikoista se on minulle Oulun Hallituskatu”, Mäkitalo naurahtaa.
Hallituskatu on hänen pitkäaikaisin kotikatunsa. Otto Karhin puiston tienoo Oulun ydinkeskustassa on Mäkitalolle edelleen rakas.
”Siellä asuin pienestä pojasta parikymppiseksi saakka. Niillä asfalttipihoilla olen kasvanut, ne ovat sielunmaisemaani.”
Pyörätie joen partaalla
Nykyisin Mäkitalo asuu perheensä kanssa Ranta-Kastellissa. Se on ollut hänen kotinsa viimeiset yhdeksän vuotta, vaikka mies onkin kulkenut viikot töissä Helsingissä. Maaliskuun alussa elämä muuttuu.
”Tulevassakin työssä matkustelua tulee varmaan olemaan jonkin verran, mutta kyllä arki rauhoittuu. Tuntuu hyvältä asettua paikoilleen.”
Etenkin kodin lähellä kulkeva pyörätie on Mäkitalolle läheinen. Uusi, kauniisti joen rantaa myötäilevä pyöräilytie Emännäntien uimarannalta Poikkimaantiensillalle on hänen mielestään todella hienosti rakennettu.
”Olen vilpittömän iloinen, että pyörätie siihen saatiin ja alue on sen myötä kaikkien käytettävissä. Itselleni se on erityisesti
koiranulkoilutus- ja lenkkeily- sekä pyöräilyreitti. Joki on uskomattoman kaunis eri vuodenaikoina, ja jokivarren maisema rauhoittaa kotiin palatessa. Siellä kelpaa liikkua”, Mäkitalo kuvailee.
Tennistä Pikisaaren suojissa
Toinen paikka, jonka Mäkitalo haluaa nostaa erityisesti esiin, on Korkeasaaren luonnonkauniit tenniskentät.
”Harva oululainen tietää, että Oulussakin on Korkeasaari, ja sielläkin on häkkejä. Oulun Korkeasaaressa ei vain ole eläimiä vaan tenniksen pelaajia”, Mäkitalo hymyilee.
Pikisaaren Hietasaaren puolelta löytyvissä tenniskentissä on hänen mukaansa hienoa se, että ne ovat kaikille avoimia ja kaupungin ylläpitämiä.
”Tennis mielletään helposti hieman elitistiseksi lajiksi, mutta Korkeasaaressa pelataan kansantennistä. Ja se on ehdottomasti Oulun hienoin ympäristö pelata.
Mäkitalon oma tenniksen peluu alkoi aikuisena, ystävien yllytyksestä, ja hän kertoo lajin vieneen pikkusormen ja enemmänkin. Tenniksessä miestä kiehtoo haastavuus: se on samaan aika äärimmäinen taitolaji sekä raa’an fyysinen laji, joka vaatii kuntoa ja liikkumista.
”Joskus kuulin sellaisen määritelmän, että tennis on kamppailulaji. Henkinen laji se on ilman muuta. Ja kiinnostavaa myös oman ammatin kannalta: lääkärille on mielenkiintoista oppia, miten kehoa käytetään ja hallitaan”, Mäkitalo sanoo.
”Itselleni tennis on kuitenkin ennen kaikkea henkireikä. Olen ollut onnellinen, että kotikaupungissa on olemassa niin hieno paikka sen pelaamiselle.”
Vielä yhden oululaisen ylpeyden Mäkitalo haluaa mainita. Ravintola Ostroferia Isokadulla on hänen mukaansa Oulun kätketty helmi.
”Ostroferia on kahden paikallisen intohimoisen tekijän aikaansaannos, jossa loihditaan Pohjois-Pohjanmaan lähiantimista maailmanluokan gourmet-ruokaa”, Mäkitalo sanoo.
Ranta-Kastellin uusi pyörätie on Mäkitalon mielestä kauniisti tehty. Sen mutkiin on säästetty vanhoja mäntyjä, ja muoto tuo kulkijan joen partaalle.
FAKTA
Turistina -juttusarja katsoo Oulua oululaisen silmin.
⋆ Jorma Mäkitalo, 58
⋆ aloittaa Oulun kaupungin terveysjohtajana 1.3.
⋆ kertoo asuneensa pikkupoikana Instrumentariumin talossa, joka on keskustan ainoita liikkeitä, joka on edelleen samalla paikalla.
Tiesitkö?
Appelgreenin paanalla
Otto Karhin puisto oli Oulun ensimmäinen varsinainen puistoalue, alkuperäiseltä nimeltään Appelgrenin plaana. Rakentaminen puistoksi alkoi vuonna 1882, kun paikalle istutettiin koivuja. Otto Karhin puistoksi se nimettiin vasta 1956 pitkäaikaisen kunnallispoliitikon ja osuuskauppiaan mukaan. Sitä ennen se tunnettiin myös Palokunnan puistona ja Letkun puistona viereisellä tontilla sijainneen VPK:n talon vuoksi. Nykyään se on yksi keskeisimmistä kevyen liikenteen risteyksistä.