Hailuodon jäätietä ei avata tänä talvena – kiinteän yhteyden suunnittelu jatkuu valituksesta huolimatta

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen mukaan jää- ja sääolosuhteet eivät mahdollista Hailuodon jäätien turvallista perustamista ja ylläpitoa koko kuluvana talvikautena.

Jäänvahvuusmittaukset tehtiin viimeksi 13. helmiuuta, jolloin tehollinen jäänpaksuus oli heikoimmillaan noin 28 senttiä. Jäätien turvallinen perustaminen ja ylläpito edellyttävät vähintään 40 sentin tehollista jäänpaksuutta. Talvikausi on ollut leuto ja maaliskuussa kevätaurinko alkaa jo heikentää jään vahvuutta, joten ELY-keskuksen arvion mukaan edellytyksiä jäätien perustamiselle ei ole.

Hailuodon jäätietä ylläpitää ELY-keskus, ja kunnossapidon toteuttaa hoitourakoitsija. Jäätien perustamispäätökseen vaikuttaa jään paksuuden seuranta, pitkän ajan ennusteet tuulisuudesta, lämpötiloista ja sateista sekä jäätien avaamisen ajankohta talven suhteen.

Viiden viime vuoden aikana jäätie on ollut auki talvisin keskimäärin 20 vuorokautta. Vuosina 2015 ja 2020 jäätietä ei pystytty avaamaan lainkaan.

Pengertie viivästyy

Oulun ja Hailuodon välille kaavailtu kiinteä yhteys on ollut suunnitteilla pitkään, mutta valmista ei ole vielä näköpiirissä.

Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi joulukuussa Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin tekemän valituksen vesilupapäätöksestä. Järjestö on nyt hakenut valituslupaa tästä hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Väylävirasto on puolestaan ilmoittanut jatkavansa hankkeen suunnittelutöitä valituksen käsittelyaikanakin.

8,4 kilometrin pituinen kiinteä yhteys korvaisi nykyisen, noin 6,9 kilometrin pituisen ja 25 minuuttia kestävän lauttayhteyden. Kiinteä yhteys sisältää pengertieosuuden ja Huikun ja Riutun pitkät sillat.

Vaikutuksia vesi- ja rantaluontoon

Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin valituksen mukaan suunniteltu pengertie aiheuttaisi luonnonsuojelulain kieltämiä haitallisia vaikutuksia viiden Natura-suojelualueen luontotyypeille ja lajeille.

Valituksen mukaan myös Natura- ja luonnonsuojelualueiden ulkopuolinen vesi- ja rantaluonto vahingoittuisi ja vesistön tila huononisi vesienhoitolain vastaisesti. Valituksessa pidetään myös luontovaikutusten arvioinnissa tehtyä jääeroosioselvitystä virheellisenä.

Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin mielestä pengertiehanketta on ”viety eteenpäin epärealistisen pienillä kustannuksilla” eikä hankkeesta saatava hyöty olisi haittoihin verrattuna huomattava, kuten vesilaki edellyttää.

Palvelutaso puutteellinen

Väyläviraston näkökulma on päinvastainen. Sen mukaan Hailuodon liikenteellinen palvelutaso on lauttaliikenteen ylitysaikojen ja yöliikenteen puuttumisen vuoksi huonompi kuin muualla seudulla, eikä lauttayhteyden taloudellisuus täytä sille asetettuja tavoitteita.

Lauttayhteyden jatkaminen edellyttäisi Väyläviraston mukaan lähivuosina sekä lauttakaluston uusimista että tarjonnan lisäämistä. Kiinteä yhteys taas parantaisi Hailuodon valtakunnallista ja seudullista saavutettavuutta sekä paikallisia elinkeinomahdollisuuksia ja laajentaisi Hailuodon työssäkäyntialuetta.

Lauttayhteyden vuosittaiset käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat Väyläviraston mukaan noin kuusi miljoonaa euroa. Allianssimallilla toteutettavan kiinteän yhteyden kustannusarvio on 106 miljoonaa euroa.

Pitkä prosessi

Vesilupaprosessi on kestänyt kaikkiaan jo lähes viisi vuotta. Hankkeen rakentamista ei voida aloittaa ilman lainvoimaista vesilupaa, joten rakennustyöt eivät käynnisty vielä tänä keväänä, kuten aiemmin suunniteltiin.

Korkein hallinto-oikeus päättää valitusluvan myöntämisestä. Mikäli valitus otetaan käsittelyyn, KHO tekee ratkaisun valituksen hylkäämisestä tai hyväksymisestä. Väyläviraston arvion mukaan rakentaminen voi alkaa aikaisintaan loppuvuodesta 2023 siinä tapauksessa, että valituslupaa ei enää myönnetä.

Väylävirasto aikoo jatkaa käsittelyaikana rakentamissuunnittelua ja jäätilanteen salliessa esimerkiksi pohjatutkimuksia. Viikoilla 7 ja 8 tehdään koepaalutusta Riutunkarin lauttarannassa.