Fuave-hanke etsii ratkaisuja tulevaisuuden ongelmiin – Oulussa drooniosaaminen huipputasoa
Yliopistotutkija Juha Häkkinen esittelee Ilmariksi ristittyä droonia. Droonilla demonstroidaan 6G-teknologian käyttömahdollisuuksia. Kuvat: Petri Uusitalo
Työkaluina droonit ovat vielä alihyödynnettyjä uutuuksia. Teknologian parantuessa surisevat pienkopterit ovat nousseet mielenkiintoiseksi mahdollisuudeksi monille eri alueille. Suomen drooniverkosto Fuaven 28. lokakuuta Oulun yliopistolla järjestetyssä verkostoitumistapahtumassa eri alat ja ammattilaiset kohtasivat toisensa etsiessään ratkaisuja ja käyttökohteita uudelle drooniteknologialle.
“Drooniliikennettä voitaisiin hyödyntää pian tavaroiden ja ihmisten kuljetuksessa, kunnossapidossa ja vaikka sähkölinjojen valvonnassa”, Fuaven projektipäälikkö Kimmo Paajanen kertoo mahdollisuuksista.
Ouluun on perustettu nyt kaksi testialuetta, joilla droonien käyttömahdollisuuksia voidaan kartoittaa kaupunki- sekä metsäympäristöissä. Testialueet on nimetty Oulu Eastiksi ja Oulu Westiksi. Ensimmäisenä avattu Oulu West tutkii kaupungin sisällä tapahtuvan drooniliikenteen mahdollisuuksia.
“Se on ollut monen mutkan takana, että saadaan avattua tämä Oulu West. Sairaalan ja vankilan alueet ovat meillä lentokiellossa. Tällä Oulun, Iin ja Hailuodon kuntien sisällä olevalla testialueella yritämme selvittää miten droneliikennettä voidaan toteuttaa helposti, mutta samalla turvallisuusnäkökohdat huomioiden”, Paajanen jatkaa.
Metallinetsintää, lannoitusta ja automatisointia
Tapahtumassa esiteltiin droonien jo käytössä olevia tehtäviä sekä aivan uusia mahdollisuuksia. Monet yritykset ovat kiinnostuneet droonien potentiaalista ja tuottavuutta kasvattavista ratkaisuista. Myös monia vanhoja työnkuvia voidaan automatisoida tai ainakin helpottaa huomattavasti drooniratkaisuilla.
“Tällaisten droonien ja mittalaitteiden hinta saattaa pyöriä kymmenien tuhansien eurojen paikkeilla, mikä kuluttajalle toki kuulostaa tosi isolta. Itse kun olen toiminut maansiirtoalalla, niin tykkään verrata droonia vaikka kaivinkoneen hintaan. Drooni on lopulta aika pieni kulu sen antamaan potentaaliin verraten”, Nordic Dronesin toimitusjohtaja Pietari Sorri kertoo esitellessään laitteistoa.
Varsinkin metsätalouden osalta droonit nähdään suurena innovaationa, joka voisi parantaa tuottavuutta. Droonit pystyvät ilmasta tehtävillä mittauksilla tuottamaan aiempaa tarkempaa dataa. Metsätaloudesta eläville yrityksille droonit ovat siis erittäin tärkeitä.
“Tällä on mahdollista saada valtava tuottavuusloikka metsänhoitoon. Oulu East on maailman paras testialue metsän kuvaamiseen. Meillä on tarve saada se mahdollisimman automaattiseksi”, Stora Enson kehitysasiantuntija Mikko Kauppinen kertoo.
“Drooneilla saadaan valtava määrä mitattavaa, visuaalista sekä tarkkaa materiaalia”, Kauppinen jatkaa.
Asuntomessut 2025 huomioi ilmaliikenteen
Droonit eivät kiinnosta tapahtumaan osallistuneita pelkästään niiden tuottavuuden ja rahallisten hyötyjen vuoksi. Pienet kopterit voivat olla hyödyksi myös ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Droonit voivat esimerkiksi tuoda ruokalähetyksiä kotiovelle tai kuljettaa pieniä tavaroita kuluttajan haluamiin paikkoihin.
Vuonna 2025 Oulussa järjestettävillä asuntomessuilla halutaan jo nyt ottaa huomioon tulevaisuudessa kasvava ilmaliikenne. Hartaanselän alueelle pyritään järjestämään mahdollisimman hyvät mahdollisuudet sille, että droonit pystyvät tuomaan ihmisille tavaroita suoraan kotiovelle.
“Syödään nyt se elefantti pala kerrallaan. Totta kai me haluamme olla edelläkävijöitä tässä asiassa. Vielä ei edes tiedetä, mitkä kaikki palvelut ovat toteutettavissa droneilla. Se on kuitenkin sen verran uusi keksintö”, asuntomessujen projektipäälikkö Ritva Kuusisto kertoo.
Kuusisto arvelee, että ensimmäinen asia, joka kotiovelle Oulussa tulee, on pitsalähetys. Haaveena olisi, että tärkeät toimenpiteetkin voitaisiin hoitaa helposti automatisoinnilla.
“Olisi mahtavaa, että saataisiin vaikka tärkeät lääkelähetykset kotiin. Kuitenkin siinä voi tulla lainsäädännöllisiä ongelmia. Ei vielä tiedetä, miten voidaan varmistaa lääkelähetyksen vastaanottajan henkilöllisyys niin luotettavasti, että siihen ryhdyttäisiin”, Kuusisto huokaisee.