Fortum ja Oulun Energia selvittävät tahoillaan vaelluskalojen lisääntymisalueita Oulujoella
Vaelluskalan nousulla Oulujokea ylöspäin voisi olla tulevaisuudessa suurta merkitystä myös matkailulle ja virkistyskalastukselle. Kuva: kaupungin kuva-arkisto
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Selvityksessä on tarkoitus tarkastella Oulujoen potentiaalisia vaelluskalojen lisääntymisalueita ja niiden toteuttamista. Lisäksi arvioidaan eri alueiden merkitystä vaelluskalojen lisääntymismahdollisuuksien ja luonnonkierron vahvistamiseksi. Työ käynnistyy tänä keväänä, ja tulosten on määrä valmistua elokuun 2021 loppuun mennessä.
Voimalaitosten yhteydessä sijaitsevien seitsemän tarkastelukohteen joukkoon lukeutuu muun muassa Fortumin Montan, Pällin ja Nuojuan voimalaitosten ohijuoksutusuomat sekä Oulun Energian Oulun kaupungin keskellä sijaitsevan Merikosken voimalaitoksen vanha uoma.
”Selvitämme yhdessä Oulun Energian kanssa, mitkä selvitettävistä kohteista edistäisivät parhaiten vaelluskalojen lisääntymistä ja luonnonkiertoa joessa”, Fortumin ympäristöasiantuntija Katri Hämäläinen kertoo.
”Yhteistyö Fortumin kanssa mahdollistaa jokialueen tarkastelun yhtenäisenä kokonaisuutena. Selvityksessä saamme tärkeää tietoa siitä, mitkä mereltä Oulujärvelle asti ulottuvista kohteista soveltuisivat parhaiten lisääntymisalueiksi”, Oulun Energian laatu- ja ympäristöjohtaja Tarja Väyrynen kuvaa.
Toisiaan tukevia selvityksiä
Luonnonkalojen lisääntymispaikkojen parantamiseksi on noussut viime aikoina painetta erityisesti kansalaisten suunnasta. Myös Oulun kaupungissa on tehty valtuustoaloite Merikosken kuivan uoman vesittämisestä ja hyödyntämisestä.
Luonnonvarakeskus Oulussa on myös yhdessä Oulun yliopiston ja Suomen Ympäristökeskuksen kanssa tekemässä osana Arvovesi-hanketta Oulujen vesistöalueen visiota 2035.
”On ehdottomasti positiivista, että lisäselvityksiä tehdään. Luonnonvarakeskus keskittyy visiotyössä kalaston hoidon kehittämiseen koko Oulujoen vesistöalueella ja tekemisiä sovitellaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa päällekkäisyyksien välttämiseksi, kertoo erikoistutkija Pauliina Louhi Luonnonvarakeskuksesta.
”Myös vaelluskalojen näkökulmasta Merikosken kuivan uoman vesittämisestä voisi olla hyötyä, koska tämä varsin suuri alue sijaitsee jokisuussa ja yhtään patoa ei tarvitsisi ohittaa”, hän lisää.
Fortumilta kerrotaan, että nyt aloitettava selvitys linkittyykin osaksi laajempaa työtä, jossa tähdätään vaelluskalakantojen ja kalojen luonnonkierron vahvistamiseen Oulujoen vesistössä. Työ tukee siten myös edellä mainittua Oulujoen vesistövisiota, jossa muun muassa alueen kunnat, viranomaiset sekä Fortum ja Oulun Energia kartoittavat yhdessä tapoja kehittää jokialuetta.
Myös siika hyötyisi
Suomessa on arviolta 700 vesivoimatuotantoon liittyvää patoa, joista murto-osa on valtakunnallisesti merkityksellisiä energian tuotannon kannalta. Lisäksi on vielä noin 5000 muuta vesistörakennelmaa, mitkä myös ovat kalaston kannalta potentiaalisia vaellusesteitä.
”On eri asia saada yksi pato ohitettua kuin seitsemän patoa, sillä jokainen este tai pato, vähentää siitä eteenpäin pääsevän kalakannan määrää”, Louhi lisää.
Hän myös muistuttaa, että Merikosken kohdalla puhutaan usein vain lohesta, mutta myös taimen ja siika voisivat hyötyä alueen kunnostamisesta.
Fortumin ja Oulun Energian lisääntymisalueselvityksessä tutkitaan kartta- ja topografian avulla, millaisia virtaamia eri kohteisiin on teknisesti mahdollista johtaa ja millaisia lisääntymisalueita niillä olisi mahdollista saada aikaan.
Sen jälkeen on tarkoitus arvioida, millä veden juoksutusmäärällä saataisiin luotua riittävän kokoinen lisääntymisalue sekä sitä, kuinka paljon esimerkiksi soraa ja kiviä pienpoikasia kutualueen toteuttaminen vaatii.
”Kaikkein potentiaalisemmilla alueilla tehdään toteutettavuuden esiselvitys, jossa arvioidaan lisääntymisalueiden teknisiä ja taloudellisia toteuttamismahdollisuuksia sekä luontaisen elinkierron edellytyksiä poikas- ja smolttituotantoarvioiden ja Luonnonvarakeskuksen mallien avulla”, Hämäläinen sanoo.
Oulujoen vesistö on padottu tehokkaasti:
