Erä- ja luontokulttuurimuseo halutaan Ouluun
”Olemme nyt kuuden parhaan joukossa ja tavoite on tietenkin jatkaa kisan seuraavaan vaiheeseen eli neljän parhaan joukkoon”, kertoo Museo- ja tiedekeskus Luupin johtaja Jonna Tamminen.
Oulu on esittänyt museolle neljää vaihtoehtoista sijaintia, Toppilansalmea, Pikisaarta, kauppatorin aluetta ja Myllytullia. Torilla on kaksikin eri vaihtoehtoa ja Myllytullissa museo sijoittuisi Tietomaan yhteyteen.
”Rakennuksen koko on noin 6000 neliötä ja tavoittelemme yli 100 000 kävijää. Haun ehdoissa sanotaan, että kohteen tulee olla helposti saavuttavissa julkisilla kulkuvälineillä ja sillä tulee olla keskeinen sijainti kaupunkirakenteessa. Tässä ei myöskään tavoitella luontokeskustyyppistä toimintaa. Siksi Kierikki ei ole mukana vaihtoehdoissa, vaikka se omassa lajissaan on mainio.”
Vetovoimaa kaupungille
Erä- ja luontokulttuurimuseo olisi isäntäkaupungille merkittävä vetovoimatekijä. Kaupunginjohtaja Päivi Laajalan mukaan museo sopisi hyvin Oulun kaltaiseen, Suomen mittakaavassa isoon kaupunkiin.
”Mehän olemme luontokaupunki. Meillä on joet, meri, metsät ja olemme luonnossa liikkuvaa väkeä. Luontokaupungin maine vain vahvistuu, sillä teimme päätöksen myydä Sanginjoen monikäyttömetsän Koneen Säätiölle, joka edelleen lahjoittaa sen Metsähallitukselle toiveenaan, että alueesta tulee pitkällä aikavälillä kansallispuisto”, Päivi Laajala kertoo.
Museoinvestoinnin kokoluokka kaupungin näkökulmasta on vielä auki. Valtio edellyttää isäntäkaupungilta merkittävää panostusta paitsi itse museotilaan, myös sen operointiin ja ylläpitoon. Museo kuitenkin tuo taloudellisesti merkittävän sysäyksen alueelle matkailun, kaupan ja palveluiden kysynnän kasvun myötä.
”Siksikin Oulu olisi hyvä sijainti museolle. Meillä on suurena kaupunkina valmius palvella kävijöitä monipuolisesti ja palveluyrityksemme tarvitsisivat nyt vetovoimaisen museon kaltaista elinvoimahanketta”, kaupunginjohtaja Päivi Laajala toteaa.
Museon monet tehtävät
Museolla on monta tehtävää. Noin kolmannes tulevan museon tilasta on näyttelytilaa, kolmannes kokoelmatilaa ja kolmannes erilaisia palveluita, kuten kokous- ja kahvilapalveluita varten.
”Tulossa on merkittävä määrä esineistöä. Oulussa pitää miettiä miten kokoelmia ylläpidetään ja kartutetaan. Kokoelmatilat sijaitsevat toisaalla, ja silloin museossa olisi kokoelmatoimintaa esittelevä osio”, Jonna Tamminen kaavailee.
Oulu voisi olla jatkossa tunnettu myös museokaupunkina, erityisesti erä- ja luontokulttuurimuseokaupunkina.
”Tällainen mahdollisuus on harvoin tarjolla.”